sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Koukkuamista

Olen kyllä osannut tähän asti koukuta tasoa, eli kaulaliinaa ja patalappua on syntynyt.  Sen minkä on, sillä olen kokenut tämän tavan tehdä hitaaksi, enkä ole oikein innostunut enempää. No, nyt alkuvuodesta lähdin paikalliseen kansalaisopistoon  koukkuamiskurssille.  Lähinnä tutustumaan paikallisiin käsityöharrastajiin, kun olemme vasta marraskuussa tänne muuttaneet.
Sain hyvää opetusta ja vihdoin minulle valkeni ympyrän koukkuamisen salaisuus. Jihuu, nyt saan tehtyä lapsille paksuja lapasia helposti. Tässä ensimmäiset kokonaan valmistuneet, ne ihan ekat on vielä vaiheessa. Tuli valittua liian löyhäkierteinen lanka ja niiden tekeminen on melkoista puurtamista. Mutta näissä toisissa lanka, koukku ja tekijä ovat hurmioituneessa symbioosissa . Peukalon aloitusta pitää vielä harjoitella,  ihan tyytyväinen en näihin ole.
Koukutut lapaset, koko 7 v.
Lanka Teeteen Sara, 100% merinovilla,  68 g.
Koukku 5 mm.

Olen minä vielä hengissä

Muistin tänään, että onhan minulla blogiikin  (jota en ole päivittänyt taas aikoihin). Koko ajan täällä puikot suihkii,  vaikkakin vähemmässä määrin, työ ja työmatkat vie oman aikansa ja nykyään tulee vietettyä enemmän aikaa noiden pikkuihmisten kanssa ja silloin ei ehdi käsitöihin tarttua.

Tässä välissä on tehty yhdet hopeakimalteiset sukat Opalin sukkalangasta ja yksi ikuisuus projekti Novitan Kelo-langasta.  Sukat on menossa pienelle neidille ja takin tein itselleni. Takki vaan oli yhden reissun päällä ja heti oli hillitön kutina päällä. Saa nähdä kenelle takin luovutan.
Tuli tehtyä toisetkin kimalteiset... Tuo Opalin hopeasäie on vaan niin ihanaa neulottavaa. Ja yksi kuva näkyy olevan koukkuamala tehdyistä lapasista,  niitäkin on tullut tehtyä muutama pari...
Opalin hopekimaltaiset sukat, koko 30
Lanka Opal Funny mit silvereffek, 50 g
Puikot 2,5 mm
Pitkä villatakki, ohje jostain Novitan vanhasta lehdestä
Lanka Novita Kelo, 1 kg
Puikot jotain....

Lapaset, koko lasten
Lanka Teetee Sara, 100 % merinovillaa, 50 g
Koukku 5 mm

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Suhaa siellä ja täällä

Tiedätte varmaan tunteen, kun käsityökorissa odottaa noin parikymmentä keskeneräistä työtä ja kaappien kätköissä on toinen mokoma. Tekisi mieli aloittaa jotain uutta, mutta omatunto kolkuttaa ja kovaa, että olisi täällä vaikka mitä tehdä..
Toinen näistä on ihan äsken aloitettu - ja samantien tehty valmiiksi ja toinen on marinoitunut jokusen kuukauden korissa.
Viime kesänä totesimme mummon mussukoiden kotiterassilla, että ampiaisia oli ihan liikaa... Pahin pörräys kävi ulko-oven päällä ja alkoi häiritsemään ihan kaikkia. Onneksi on olemassa valepesät ja onneksi mummolla harmaata lankaa ja koukku. Nyt sitten kokeillaan tehoaako nämä. Sisällä on vähän sanomalehteä, sillä jostain luin, että pesiin tarvitaan vähän selluloosan hajua toimiakseen.
Sukkapari on taas aloitettu joskus lankakaupan aikoihin, kun on haluttu kokeilla tätä Regian lankaa. Tässä viikonloppuna neulon sitten ensimmäisen sukan loppuun ja sille kaverin.
Siinä sivussa olen jynssännyt vessan lattiaa puhtaammaksi, siivoillut taas kerran tavaroita piiloon ja nukkunut hyvin.
Ampiaisenpesät Sirdarin Cotton Rich, n. 60 g ja koukku 3,5 mm.
Sukat, koko 38-40. Regian 6-fach, väri viime talvellta. Lankaa kului 128 g ja puikot oli 3,5 mm.

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Toinen kerta toden sanoo

Ensimmäinen tyttären hihatin meni ihan puihin. Sehän oli auttamattoman pieni ja päätyi lopulta mummon vanhimman mussukan käyttöön. Onneksi ei mennyt ihan hukkaan,  kun on noita pieniä neitejä, jotka tykkäävät mummon tekemistä neuleista.

Toinen piti tehdä, ei auttanut mikään. Valikon langaksi nyt vähän paksumman puuvillasekoitteen, että saisin valmista vähän nopeammin. Menihän tuohon kuitenkin aikaa, kun välillä virkkailin koreja ja mummon pimatsuille pussukat, joihin voi laittaa tärkeitä tavaroita.

Nyt vasta huomasin, että näistä pussukoista ei löydy kuvaa eikä langan kulutusta. Olisiko reilut 50 g kulunut puuvillalankaa. Pääasia, että tytöt olivat tyytyväisiä. Pojat kyselivät heti, että miksi he eivät saa tuollaisia. Niin miksi? Voihan pojatkin tarvita pussukoita aarteiden säilytykseen.

Tyttären hihatin on tehty Sirdarin Cotton Rich Aranista, lankaa kului 283 g ja puikot oli normipyöröt 5 mm. Sitä samaa korinpohjaa tämäkin.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Kun ei osaa lopettaa

Tässä oli päivän pidempi vapaa takana ja varastojen kätköistä löysin jokusen kerän Raffia paperilankaa. Ne halusivat muuntautua koreiksi. Ja kun paperilanka on tosi kovaa virkattavaa, niin niitä varastoja piti kaivella vähän lisää, jotta löytyisi sormiystävällisempää lankaa.

 Venetaa pari kerää ja pari Teeteen Apolloa muokkaantui myös virkkuukoukun avulla kerätä pois. Raffiaa kului reilut 300 g ja Apolloa ja Venetaa vajaat 200 g. Koukku oli 3,5 ja 4 mm. 

Vielä olisi kolme kerää jäljellä, mutta nyt pitää välillä neuloa ja antaa peukalon huilata.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Vihdoin itselleni

Tässä muutaman viime vuoden aikana ei ole ehtinyt neuloa itselle oikein mitään. Ja kun katselin omien sukkien kantapäitä, niin päätin tehdä jotain asialle. Tässä ne nyt on, uudet sukat.  Lankana Grundilin Hot Socks London. Sitä kului näihin 53 g eli saan kerästä vielä nilkkasukat omaan jalkaan. Niin, ja 2.5 mm puikoilla tikuttelin.

maanantai 30. tammikuuta 2017

Hiljaa hyvä tulee

Nyt kun käyn taas ihan palkkatyössä,  niin neulwvauhti on hidastunut.  Lankakauppiaana kun sai neuloa ja virkata aina pitkin päivää muiden töiden salliessa.  Ei saattaisi nykyinen pomo tykätä,  jos asettaisin sukan neulomisen tilinpäätöksen edelle =).

Kolmen pienen pojan neuletakit sain tässä alkuvuodesta valmiiksi,  mutta laskin ne viime vuoden neuleisiin, kun lähinnä ompelin tammikuussa saumat kiinni ja laitoin napit.

Tämän vuoden aikana on nyt ainakin aloitettu ja valmistunut tyttären hihatin.  Puuvillaa ja kasmiria on kiva vetäistä menomekon ylle viileinä kesäiltoina autotapahtumissa.

Hihatin, pituus ranteesta ranteeseen reilu 120 cm.
Lanka Katian Cotton Cashmire,  167 g.
Puikot 3, 5 mm.