maanantai 18. lokakuuta 2010

Lörpötystä; pipoissa ja tekstissä =)

Kummityttö pyysi lörppäpipoa syntymäpäivälahjakseen. Väreinä piti olla vaaleanvihreä ja vähän oranssia. Kiersin kauppaa jos toistakin ja etsin pipoa, josta voisin tehdä vähän teollisuusvakoilua. Muuta ohjetta ei ollut kuin kännykkäkuva ja toive, että sen pitäisi olla pitkä. Ja aikaa oli viikko. Läksin vähän soitellen sotaan, tyylillä katsotaan mitä aikaiseksi saadaan. Niinpä ensimmäinen versio oli tälläinen ribbimalli - ja pitkä!
Kummitytön pipo vol 1. Koko nuori neiti
Lanka antiikkinen Novita Nalle vaaleanvihreä ja Novita Nalle Aloevera, yht. 71 g
Puikot 3 mm pyöröt
 
Jotenkin valmis pipo tuntui vähän oudolta ja minä kun kokeilin sitä, jäi ylijäämä pipo keskelle ylös pystyyn. Minä olin kuin Pikkumyy =) Olin ihan varma, että pieleen meni. Piti etsiä vähän mallia lehdistä - ja aikaa oli vielä muutama päivä.
Toisenlainen lanka, toisenlainen neule. Nyt näytti jo vähän fiksummalta. Mutta en ollut vieläkään varma, että tämäkään oli kunnollinen.
Kummitytön pipo vol 2
Lanka Novita Nalle Marjaretki, väri lakka 841, 65 g
Puikot 3 mm

Varovasti kysyin sitten syntymäpäiväsankarilta oliko kummastakaan piposta käyttöön. Ja ne molemmat olivat kuulema hyviä! Huh, iso kivi vierähti pois tämän tätykän sydämeltä. En vain osannut asetella niitä päähän nuorisotyyliin, minä vanha kalkkis =) Mitat synttärilahjan myöhästyneeseen osaan saatiin myös ylös, joten puikot suihkivat nyt vaaleanvihreää villapaitaa =)
Kesävoi-sukat, koko 38-39
Lanka Austermann Step 6 mosaik, väri 108, 99 g
Puikot 3,25 mm Knitpicksit

Nämäkin sukat tein omin modauksin, katselin vain mallineuleen kirjasta. Kiva malli, helppo ja näyttävä. Tosin tähän kirjavaan lankaan malli vähän hukkuu. Jalassa sukat ovat kuitenkin mukavamman näköiset kuin tässä pöydällä. Sukat on olleet valmiina kolmisen viikkoa, mutta kiire.... kiire.... Samaan kiireeseen ovat hukkuneet korillinen keskeneräisiä töitä.

Tosin yhtä sukkaparia sain vähän edistettyä tänään, kun olin puolisen tuntia tarkkailtavana keuhkopolilla. Tänä aamuna annettiin ensimmäinen siedätyshoidon piikki ja me kaikki taisimme olla hiukan varuillamme.... turhaan, sillä ainoa oire oli pef-mittaustulosten hienoinen laskeminen, mutta käsivarteen ei tullut edes pattia. Siitä se jatkuu seuraavat 14 viikkoa joka maanantai, sitten tutkaillaan miten hoitoa jatketaan, mikä on pistosväli sen jälkeen. Tätä rumbaa tanssitaan kuitenkin seuraavat kolme vuotta. Olen siihen täysin valmis, sillä koko elämäni jokainen kevät on ollut yhtä nuhaa, yskää ja silmäoireita. Nyt lääkäri lupasi, että jo seuraavan kevään pitäisi olla helpompi. Toivottavasti.

1 kommentti:

Omppumato kirjoitti...

Kivoja nuorispipoja ja kauniit sukat.
Minullekin kevät on aina yhtä tuskaa. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten hoito auttaa sinua. Toivottavasti auttaa!