Mummoilua

Kiitoksia kaikille onnitteluista! Tämä on ollut aivan upeaa; jo pelkkä mummona olo oli jotain ainutlaatuista, mutta tämä tuplamummous on jotain ihan erityistä! Totesinkin tänään, että sydämen on pakko laajentua, kun rakkaita on mahduttava useampi sisään. Kyllähän se mummon sydän laajenee =) Etenkin noin suloisten ipanoiden vuoksi. Mussukka on jo "iso" tyttö, joka selvästi iloitsi siitä, että mummo tuli perjantaina kylään. Ja mummon mieli tuli niin iloiseksi siitä =) Pikkunappula on suloinen vauva, niin kovin pieni vielä, mutta hänkin tutki tummilla silmillään mummoa, ikään kuin painaakseen mieleen, että tämä on tärkeä ihminen. Yhtä kaikki; rakkaita molemmat.

Tämä mummo on vain ollut kovin saamaton, eikä ole neulonut pikku prinssille nutun nuttua, eikä mitään omaa neuletta. Ei edes sukkia. Onneksi Mussukalta on jäänyt jo perinnöksi pieniä vaatteita, joita äiti ja isä voivat pukea pienokaista lämmittääkseen. Ristiäisiin olen kyllä luvannut tehdä pojalle jotain omaa, siskon mekko (tai äidin alunperin) ei ehkä kelpaa siinä vaiheessa.

Lapsukainen pyysi pienokaiselle toisen peiton, nyt kun rattaissa/vaunuissa kuljetettavia on kaksi. Tämän sain tehtyä "rotinoiksi", viimeiset silmukat neuloin matkalla lapsien luo =) Tämä peitto taisi kuitenkin päästä Mussukan käyttöön rattaisiin ja entinen peitto siirtyi perintönä vauvalle, hän kun on jo makuupussissa, ohuempi peitto riittää hänelle.

Vaunupeitto, koko 92 x 120 cm

Lanka Hjertegarn London, väri 1002, 543 g

Puikot 10 mm pyöröt

Vaikka luulisi, että kun on paksu lanka ja paksut puikot, niin neulominen on helppoa kuin heinän teko, erehtyy pahasti. Neulominen oli kokolailla tahkoamista, neule painoi, hartiat jumittuivat ja sormet menivät tunnottomaksi. Mutta tuli tehtyä =)

Nyt seuraavaksi olisi siirryttävä kastetauluun ja kummitytön neulepuseroon. Viime torstaina tuli tekstiviesti, jossa kummityttö toivoi synttärilahjaksi lörppöpipoa ja neulepaitaa. Ihan kiva, kummitädin mieltä lämmitti viesti, mutta luotto kummitädin taitoihin taisi olla vain liian luja =) Syntymäpäivä nimittäin on jo tällä viikolla. Vaikka neulonkin paljon ja joka ilta, niin näin nopea en kuitenkaan ole. Pipo valmistuu viikonlopuksi, mutta puseron langat ovat vasta Itellan matkassa =) Onneksi sain aikaa puseron teolle, ja mikä sitä onkaan tehdessä, kun puhelimeen tupsahti myös mallikuvat valmiista neuleesta ;)