Tällä viikolla neulomisen tilalle ovat asettuneet ylityöt. Mitenköhän tässä näin pääsi käymään? Minulle, jonka työelämän johtotähti tähän asti on ollut, että työaika riittää, tehdään vaikka tuplanopeudella, mutta sen aikana. Olenko tullut vanhaksi ja hitaaksi, vai onko noita töitä tullutkin niin paljon, että en enää ehdi kaikkea? Joka tapauksessa, olen aloittanut työaamuja jo kukonlaulun aikaan, ja illalla olen ollut niin poikki, että silmukka silloin ja toinen tällöin on tullut tehtyä.
Muutaman viikon aikana on kuitenkin valmistunut kolme paria sukkia; kaksi paria naisten kokoa ja yhdet leikki-ikäisten. Ne kaikki kuitenkin ovat tuossa rahin päällä, päättelemättömänä ja ilman viimeistelyjä. Saatte siis odottaa. Niiden lisäksi olen aloittanut pipoa ja kämmekkäitä itselleni. Tänään oli aloitettava vielä yksi työ, sillä tarvitsen huomiselle (ja sunnuntaiselle) seikkailulle Vr:n kanssa ison, helposti kassiin pujotettavan kerän lankaa ja työn, jota voi jatkaa, vaikka matka-aika venyisikin. Jännityksellä siis odotan, neulonko huomenna Revontuli-huivia luvatut neljä tuntia, vai venyykö matkustusaika pidemmäksi. Pohjoiseen menevät junat itäraiteella olivat tänään 2,5 tuntia myöhässä, joten parhaassa/pahimmassa tapauksessa olen Helsingissä vasta iltamyöhällä.....
2 kommenttia:
Nykyään VR:llä matkustaminen on seikkailu. Juurikin eilen seurasin Helsingin rautatieasemalla yhden junan lähtöajan siirtoa. Siinä vaiheessa, kun minun junani lähti vain 20 minuuttia myöhässä, se juna oli jo yli 2 tuntia myöhässä.
Kiva on lueskella juttujasi, Sinulla on mukava tyyli kirjoitaa!
Lähetä kommentti