Mitäänhän täällä ei ole tullut valmiiksi, päivittelen blogia muuten vaan. Tai on yksi juttu, neulottu huivi, mutta kuka pistelisi sen kuivumaan ja pingoittelisi sen samalla... Kai se on urakoitava huomenaamuna, saa kuivua sen aikaa kun matkaamme veljen pojan teatteriesitykseen naapurikaupunkiin. Kyläteatterin esityksestä olemme kuulleet pelkkiä kehuja tämän viikon, joten innolla olemme menossa itsekin toteamaan miten harrastelijat tekevät hienon elämyksen. Sen takia kannattaa ajella se sata kilometriä, suuntaansa.
Eilen tein etätöitä ja tarpeeksi ajoissa kun aamulla aloitin, niin sain tehtyä ristipistojakin valoisaan aikaan. Taulu ei ole vielä läheskään valmis, joten ensi viikon alussa saan tehdä pitkää päivää ommellessa viimeisiä pistoja. Pitäisi saada taulu valmiiksi, jotta sen saa myös kehystettyä ennen ristiäisiä. Mutta valmistuu se, mummon sisukkuudella taulu on kehystettynä lahjana kahden viikon päästä kun mummon mussukka saa nimen kirkon kirjoihin. Me tiedämme etunimen jo mutta loppu litania on meille isovanhemillekin yllätystä...
Jee, Mies jäi taas kolmen viikon lomalle. On se kiva tuollainen työpaikka, jossa yhdellä työpäivällä saa yhden päivän vapaata, palkallisena. Minäkin voisin haluta sellaisen työehtosopimuksen. Mutta minä teen töitä tavan maatyöläisen työehtosopimuksella ja nautin siitä, että Mies on kotona taas. En ainakaan näe nälkää, sillä armaani rakentaa ruokaa ja minä rakentelen pelkkää salaattia ruokapöytään =) Ja saan nauttia siitä kun joku nukkuu toisella puolella petiä.
Palataan asiaan kun on jotain näytettävää. Sillä aikaa vietämme aikaa kulttuuririennoissa, neuloen ja ristipistoillen. Mukavaa sunnuntaita / viikonalkua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti