Eilen tulin puolihuolimattomasti puhuneeksi puoliääneen työleirilomasta. Mieshän kuuli sen ja sanoi, että huomenna sitten on lomamatkailupäivä =) Tänä aamuna lähdettiin, heikko aavistus tulevasta; alkuun tiesin vain suunnan mihin lähdetään ja sen, että osa matkasta taittuu lossilla, niitä on kolme lähimmän sadan kilometrin säteellä! Tappuvirran lossin kautta Varkauden porteille, mutta siitä jyrkkä käännös toiseen suuntaan ja lopulta löysimme itsemme Valamon luostarista.
Vaikka olemme käyneet siellä useinkin, niin joka kerta jaksaa hämmästyttää se taito ja yksityiskohtaisuus, mikä ikoneissa, pappien kirkkovaatteissa ja muissa esineissä tulee esiin. Ei, emme ole ortodokseja ja luterilaisuuskin näkyy vain "pakollisissa" kirkonmeiningeissä, mutta jostain syystä viihdymme Valamossa. Tänäänkin ihastelimme uutta ikoninäyttelyä, sen taidokas maalaustaito ja hienot värit saivat meidät hiljaiseksi. Upeaa! Yksikin työ oli jonkin korkea-arvoisen papin teettämä, jonka olivat tehneet "syntiset ja kelvottomat" katumustyönään. Ne kelvottomat osasivat ainakin käsitöitä tehdä!
Kotimatka kulki Heinäveden kautta ja minä halusin Kermansaven tehtaanmyymälään. Kumpainenkin meistä ihmetteli miksi ihmeessä koko tehdas on haluttu perustaa vähän syrjään kylästä, korkean mäen päälle. Joka tapauksessa, tutustumisen arvoinen kohde sekin. Ja mukaan lähti pari uunivuokaa; kaunista ja edullista. Varmaankin siksi, että molemmat tuotteet olivat poistuvasta mallistosta.
Joka tapauksessa, aivan ihana kesäpäivä. Onneksi ei niin kuuma, kuin alunperin sääennuste näytti. Matkalla syntyi monta riviä Minttumaari-huivia, katsotaan montako reissua ja kilometriä se tarvitsee, että valmistuu =) Päivän kruunasi vielä ruokailu omalla terassilla, menu oli itsetehtyjä jauhelihapihvejä (kokeiltiin lisätä taikinaan paprikaa ja sipulia oikein hienoksi silputtuna ja hyvää oli) sekä aikaisemmin jääneitä keitettyjä varhaisperunoita - nyt paistettuna sipulin kanssa. Niin ja orava kiipesi terassin kaiteille ilmoittamaan, että täällä sitä vaan herkutellaan, mulle vois antaa ruokaa kanssa! Hyvä ettei jo Miehen olkapäähän koputtanut =) Oravakin sai sitten osansa, vähän vanhaa sämpylää, mutta näkyi kelpaavan! Aivan kuten mainoksessa; hyvä ruoka, parempi mieli!
4 kommenttia:
Onni Orava on päättänyt päästä yhtenä iltana helpommalla eväidensä kanssa.
Aina on mukava lukea matkakertomuksia, jokainen kertoo sen omalla tavallaan ja kuvailee nähtyjä kohteita mielenkiintoisesti omasta näkövinkkelistään.
Valamon luostarissa käynnistä olen haaveillut jo vuosia, mutta jostain syystä on aina jäänyt tekemättä. Ehkä jonain päivänä.
Minulla sama kuin Auralla, vielä on luostarimatka tekemättä haaveista huolimatta. Ehkä nyt sain kuvauksestasi pontta aikeilleni.
Minä olen aikoinaan käynyt Valamossa ihan pikku tyttönä, ennen sen uutta kukoistuskautta. Silloin se oli aivan toisenlainen kuin nykyään. Ja viisitoistakesäisenä vietin siellä talkoolaisena pitkiäkin aikoja kerrallaan - nyt tosin on sitten ollut jo aika pitkä tauko edellisestä vierailusta - liekö viitisen vuotta? Minulle luostariin liittyy aika tavalla monenlaisia muistoja, hyviä ja vielä parempiakin, jotkin surullisia mutta kaikki yhtä lohdullisia. Mutta minä olenkin ortodoksi, joten minulle Valamo on yhdenlainen koti.
Lähetä kommentti