Tällä viikolla olen keskittynyt vain ja ainoastaan näihin isoihin ja vaativiin töihin =) Juu, eli en ole pystynyt keskittymään mihinkään olennaiseen, vaan olen tehnyt pientä piiperrystä, joka on tullut nopeasti valmiiksi. Aamulla päättelin langat mummon mussukan tumpuista. Enkä yritäkään tehdä niihin peukaloita, ei se pikkuinen niistä vielä mitään ymmärrä =)
Vauvan tumput, koko pienistä pienin; vastasyntyneelle (8 s / puikko)
Lanka Mandarin Petit (puuvillaa), 10 g
Puikot 2,5 mm knitpicksit
Kaupasta on tosi hankalaa löytää ihan pieniä ja tähän vuodenaikaan sopivia tumppuja. Nämä on tehty puuvillasta jo ihan sen takia, että niitä voidaan pitää tarvittaessa myös sisällä; eivät hiosta niin paljon pikkuisen kämmeniä. Papan kämmenelle kun tumput asetin, niin niihin olisi sopinut Papan peukalo =)
Perussukat, koko 28-30
Lanka Lidlin Sirmione sock yarn, 38 g
Puikot 2,5 mm Knitpicksit
Näitä ajattelin ensin kummipojalle, mutta ovat mokomat liian isot. Ei siinä mitään, laitetaan kaappiin odottelemaan ensi syksyä, sitten varmaan alkavat olla sopivan kokoiset, tai ainakin paljon lähempänä. Lanka on aika ikävää neulottavaa, siitä ei meinaa saada tasaista jälkeä millään. Mutta tulipahan tehtyä.
Vauva vanhempineen kotiutui tänään. Olisi tosi ihana jo nähdä pikkuista, mutta maltan odottaa viikon. Sitten voin pusutella vauvaa ihan sydämen pohjasta asti. Siihen asti ikävää hellittää kivat kuvat, joita on saatu. Minulla on aivan ihana lapsenlapsi, oma tytär ja vävy. Jokainen päivä jaksan olla iloinen asiasta, kaikilla ei ole tätä onnea =)
Eilen juhlittiin viikkoa Yön konsertissa (tosin liput oli ostettu jo kesällä=)). Oli aivan mahtava konsertti, kestokin oli yli 2 h. Ripaus vanhoja hittejä, ripaus uutta, yleisö (me mukana) oli aivan hullaantunutta. Kyllä taas kannatti lähteä, vastinetta sai koko rahalle. Ja oli siellä moni muukin, koko Savonlinna-sali oli täynnä. Tässä vaan jäädään odottelemaan seuraavaa konserttia, marraskuun lopussa käydään katsomassa Semmareita. Mutta nyt voisi taas lähteä vähän neulomaan, huomisen olin ajatellut "pyhittää" ristipistoille. Huh, meikäläisen "työ"päivä ;)
3 kommenttia:
Ihania neuleita taas! :)
Voi, olisipa meilläkin noin innokkaita mummoja lapsilla... anoppini ei ole vieläkään vaivautunut tulemaan katsomaan kuopustamme, jolla on ikää nyt 1v9kk. Ja anoppi asuu vain 80 km päässä. Kaikkia mummoja ei valitettavasti lapsenlapset vaan kiinnosta. Ehkä tämä molemminpuolinen autottomuus myös hiukan rajoittaa kulkemista puolin ja toisin, mutta käsittääkseni helpompi olisi mummon tulla bussilla tänne kuin neljän ihmisen mennä sinne.
Onnellinen on kyllä sinun lapsenlapsesi, kun hänellä on sinut mummonaan! :)
Tulin vielä vastakommentoimaan mummoasiaa... :) Itsellänikään ei ole oikein kokemusta isovanhemmista, ovat kuolleet joko ennen syntymääni tai ollessani pieni, ja äidinäitini makasi viimeiset vuotensa dementoituneena sairaalassa, joten hänestä ei ole minulla mitään "täysijärkistä" muistikuvaa. Omat vanhempani sentään jonkin verran jaksavat olla isovanhempina lapsilleni, vaikka välimatkat erottavat. Anoppini omituisuutta saattaa hivenen selittää se, että hän on hyvä ystävä erään nautintoaineen kanssa. :(
Isovanhemmat ovat kyllä tosi tärkeitä lapsille, omat lapsenikin odottavat mummun ja papan käyntiä, vaikka käyvätkin harvoin (ja hekin käyvät eri aikoina). Jopa kuopus puhuu melkein joka päivä mummusta, vaikka emme ole mitenkään erityisen tiiviisti yhteydessä. Ensi viikonlopuksi odotetaan mummua kylään, papankin pitäisi tulla tässä jossain vaiheessa, kunhan saadaan sumplittua, etteivät yhtä aikaa tule. ;)
Onnellisia mummoiluhetkiä sinulle! :) Lapsenlapset ovat varmasti ihania, vaikka kyllä ne omatkin lapset ovat! :)
Blogissani on sinulle jotakin.
Lähetä kommentti