Pikku näpertelyä

Arvaatteko mitä nämä ovat? Kun laitoin kuvan tyttärelleni, niin vastaus tuli kuin tykin piipusta ' petsin pesiä ' ja ihan oikein meni. Päivällä petsikoulun pulpetteja ja kun laatikon avaa, niin sieltä löytyy petsin peti makuupusseineen. Ai mitäköhän petsit ovat... Kysykää 6-8 v tytöltä, ne kyllä tietävät.  Ja niiden tyttöjen mummotkin 😁. 

Olen neulonut tässä välissä sukkia ja koukunnut lapasia. Mutta niistä "tilastointi" on vielä tekemättä. Ja samalla pitäisi hoitaa vielä työhommelit ja valmistella muuttoa, niin tuppaa välillä kiireen puolelle.

Urakasta 1/7 valmiina

Minulla on kunnianhimoinen suunnitelma. Ensi talvena pidän vain itse tehtyjä villasukkia. Ja sitä varten pitää neuloa uudet sukat joka päivälle, eli seitsemät parit.

Nyt on valmiina ensimmäiset. Lankana Opal hopeasäikeellä koristeltuna, jota kului näihin sukkiin 55 g. Ja puikot joita käytin olivat KnitPicksin 2,5 mm. Tykkään niin näistä sukista =).

Pikku neitien olkalaukut

Tuota ontelokudetta tuntuu vaan riittävän. Ostin vielä varmuuden vuoksi sitä kaksi rullaa, että varmasti riittää kesäkassiin. No nyt siitä yhdestä rullasta on tehty se kesäkassi, nämä kaksi olkalaukkua ja vielä vaan tuntuu riittävän.

Hyvä vaan, sillä tilasin samalla harmaata meidän tulevaan vessanmattoon.  Tuolla määrällä taidan saada virkatun olohuoneen maton aikaiseksi. Kun vaan ensin löytäisi inspiraation aloittaa sen....

Tässä siis seuraavat valmiit. Pikkuneitien olkalaukut, samaan tyyliin kun äidin kesäkassikin on. Ontelokudetta näihin kului yhteensä 408 g ja papan maalaamat duffelinapit.

Seuraavaksi kaivelin puuvillasekoitelankaa, josta syntyy asustehuivi. Ja siinä sivussa valmistuu  pikkupojan puuvillaneule. Olisi enää puolta hihaa ja kaulusta vailla. Vaikka hommia tuntuu riittävän siellä ja täällä, sekä allergia ja muut taudit kerryttää päiväuniaikaa, niin käsitöitäkin näkyy syntyvän.

Virkattu laukku

Nyt kun tämä luovuuden putki taas aukesi, niin valmista tulee. Siihen kyllä auttoi paksu ontelokude ja 6,5 mm koukku jonkin verran.

Tässä aiemmin keväällä kyselin tyttäreltäni mitä kässätarviketta hän haluaisi tai tarvitsisi äitimuorin varastoista. Nämä laukun sangat nähtyään tuli samalla toive virkatusta laukusta, jota hän käyttäisi cruisingeissa ja muissa autotapahtumissa. Sopivan pieni, mutta tarpeeksi iso ja joka sopisi 50-luvun henkeen. No siitä ajan hengestä en tiedä, mutta tyttären lempiväristä tuli laukku tehtyä. 

Ja sen verran tuli kudetta Lankavalta tilattua, että kaikki perheen naiset saavat lopulta samanväriset laukut. Pikkutytöille tehdään vaan olkalaukut.

Pitkään tahkottu

Kauan tämäkin nuttu on pyörinyt puikoilla, nyt se on vihdoin valmis! Ja minä olen niin tyytyväinen.  Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä takkia kauluksesta helmaan, ns. February sweater mallilla. No eihän sillä loppuun asti menty, meikäläinen kun soveltaa lähes aina.

Kotona jostain syystä löytyy lankaa... ja osa niistä on sitä luksusta. Tämän takin langaksi valikoitui Katian Rustic Silk, 100% silkkiä. Ei mikään kiiltävä, vaan ihanan pehmoinen ja mukavan tuntuinen iholla. Takkiin tein helmaa niin pitkälti kuin löysin mustaa lankaa ja tulihan tuota pituutta. Helma ylettyy minua pohkeeseen. Toisaalta tälläinen lyhyenläntä ei montaa senttiä tarvitse 😄.

Tästä tulee varmasti käyttötakki,  koekäyttöön se pääsee heti huomenna työmatkalla.

Takkiin kului lankaa 655 g ja se neuloutui 4,5 mm Addi pyöröillä.

Koukkuamista

Olen kyllä osannut tähän asti koukuta tasoa, eli kaulaliinaa ja patalappua on syntynyt.  Sen minkä on, sillä olen kokenut tämän tavan tehdä hitaaksi, enkä ole oikein innostunut enempää. No, nyt alkuvuodesta lähdin paikalliseen kansalaisopistoon  koukkuamiskurssille.  Lähinnä tutustumaan paikallisiin käsityöharrastajiin, kun olemme vasta marraskuussa tänne muuttaneet.

Sain hyvää opetusta ja vihdoin minulle valkeni ympyrän koukkuamisen salaisuus. Jihuu, nyt saan tehtyä lapsille paksuja lapasia helposti. Tässä ensimmäiset kokonaan valmistuneet, ne ihan ekat on vielä vaiheessa. Tuli valittua liian löyhäkierteinen lanka ja niiden tekeminen on melkoista puurtamista. Mutta näissä toisissa lanka, koukku ja tekijä ovat hurmioituneessa symbioosissa . Peukalon aloitusta pitää vielä harjoitella,  ihan tyytyväinen en näihin ole.

Koukutut lapaset, koko 7 v.
Lanka Teeteen Sara, 100% merinovilla,  68 g.
Koukku 5 mm.

Olen minä vielä hengissä

Muistin tänään, että onhan minulla blogiikin  (jota en ole päivittänyt taas aikoihin). Koko ajan täällä puikot suihkii,  vaikkakin vähemmässä määrin, työ ja työmatkat vie oman aikansa ja nykyään tulee vietettyä enemmän aikaa noiden pikkuihmisten kanssa ja silloin ei ehdi käsitöihin tarttua.

Tässä välissä on tehty yhdet hopeakimalteiset sukat Opalin sukkalangasta ja yksi ikuisuus projekti Novitan Kelo-langasta.  Sukat on menossa pienelle neidille ja takin tein itselleni. Takki vaan oli yhden reissun päällä ja heti oli hillitön kutina päällä. Saa nähdä kenelle takin luovutan.

Tuli tehtyä toisetkin kimalteiset... Tuo Opalin hopeasäie on vaan niin ihanaa neulottavaa. Ja yksi kuva näkyy olevan koukkuamala tehdyistä lapasista,  niitäkin on tullut tehtyä muutama pari...

Opalin hopekimaltaiset sukat, koko 30
Lanka Opal Funny mit silvereffek, 50 g
Puikot 2,5 mm

Pitkä villatakki, ohje jostain Novitan vanhasta lehdestä
Lanka Novita Kelo, 1 kg
Puikot jotain....

Lapaset, koko lasten

Lanka Teetee Sara, 100 % merinovillaa, 50 g

Koukku 5 mm