Haasteita vai haastattelua?

Virpi jätti minulle haasteen, johon lupasin vastata aikaa myöten. Tässä ne vastaukset =)

1.Mikä on kunnianhimoisin käsityöhaaveesi?

 - haluasin oppia tekemään ihania kirjoneuleita…. mutta se varman jää haaveeksi, sillä inhoan monen langan kuljettamista yhtä aikaa työssä, nyplätäkin haluaisin, kun vaan joskus oppisin/ehtisin opetella

 

2. Mikä on ollut kunniahimoisin toteutuneista käsitöistä?

- no ristipistot varmaankin, en pidä niiden tekemisestä, mutta olen tehnyt kuitenkin Lapsukaiselle ja Vävylle vihkitaulun ja lastenlapsille kastetaulut, paitsi tämän viimeisen babyn taulu on vielä vähän vaiheessaan

 

3.Jos sinulla olisi aikaa ryhtyä tekemään käsitöitä, jääkö joskus aloittamatta, kun ei osaa päättää mitä?

- no ei takuulla jää, päinvastoin, ongelma on liian monta aloitettua työtä

 

4. Mitä käsityötä teet mieluiten?

- ehdottomasti neulon, välillä innostun virkkaamaan

 

5.Liittyykö ammattisi käsin tekemiseen?

- naputtelen tietokonetta, joten kovin luovaa se ei ole… halusin kyllä lapsena käsityön opettajaksi. elämä vain vei vähän muita ratoja…

 

6.Vallitseeko työpisteessäsi (tai missä ikinä välineitä säilytätkään) totaalikaaos vai narskuvanpuhdas säntillisyys?

- minulla on lipasto käsityötarvikkeita varten, siinä vallitsee hallittu kaaos…. lankoja löytyy sitten sängynaluslaatikoista, kaapissa laatikoista, koreista….

 

7. Mitä käsityömateriaalia sinulla on varastossa valmiina odottamassa, mutta et ole koskaan tehnyt siitä mitään. Kuinka kauan olet sitä säilönyt?

- kahvipussit meinasivat olla tällaisiä, mutta sitten ahkeroimme Ukkokullan kanssa niistä koreja… tai Ukkokulta ahkeroi, minä ompelin muutaman nauhan…. kahvipusseja on vieläkin puoli vaatehuoneellista odottamassa… niin ja kankaita on valmiina ompelua varten. Milloinhan ehtisin ompelemaan?

 

8.Millaisessa mielentilassa teet käsitöitä? Korskuen kohti kunniakasta lopputulosta kaamealla faartilla? Nautiskellen, rauhoittuen? Miten?

- yleensä käyn sohvannurkkaan huilaamaan ja otan neuleen käteeni. Siis nautiskelen ja rauhoitun.

 

9. Nyt alkaa mielikuvitus loppua näiden kysymysten kanssa, mutta oletko sinä keksinyt joskus mielestäsi jonkun aivan uuden idean tai toteutustavan käsitöissäsi?

- ohjeen mukaan teen harvoin mitään, yleensä katson mallin ja mittoja, muutoin sovellan rankasti. Mutta en ole varmaankaan keksinyt pyörää uudelleen.

 

10.Minkä kouluarvosanan antaisit käsityötaidoillesi?

- joku työ on kympin arvoinen, jollekin antaisin häppäräppä vitosen… keskimäärin varmaankin kasi, en tee useinkaan kovin vaativia töitä, vaan helppoja ja simppeleitä…

 

11. Mikä on sinulle rakkain jonkun muun tekemä käsityö?

- Lapsukainen teki koulussa monta rakasta työtä, Kummitytön tekemä seinävaate on tärkeä ja seinällä esillä, lastenlasten piirustukset ovat erittäin tärkeitä… jo edesmennyt tätini virkkasi meille ison pöytäliinan, sekin on aarre. Näitä on monia, kaikki rakkaita.

 

Langantuhoamista

Viime päivät olen neulonut takkia pienimmälle mussukalleni. Välillä on kuitenkin pitänyt etsiä muuta tekemistä, ettei pääse tylsistymään =). Sen siivoamisen ja lumityön lisäksi olenkin tuhonnut kaikenlaisia lankakeriä varastostani. Ensimmäisenä sain valmiiksi ison isoäidin neliön. Tämän voisi käyttää vauvanpeittona. Omia mussukoita ei kuulema ole tulossa lisää, mutta suku on täynnä lisääntymisikäistä nuorta ja lisää on kasvamassa, joten eiköhän niitä vauvoja vielä jonnekin ilmaannu. Mikään Picasso ei tästä tullut, mutta menipä muutama jämäkerä....

Vauvan peitto, 85 x 85 cm
Lanka sekalaisia jämiä yht 285 g
Virkkuukoukku 3,5 mm

Sitten piti harrastaa tätä itsensä rääkkäämistä ja neuloa muutama röyhelöhuivi.

 

Röyhelöhuiveja, pituus kaikilla n.150 cm
Lanka Schachenmayr Argentina Color (kirjava) väri 084, muut Pierre Cavallo Aava, värit 202 (sin), 203 (pun), 208 (lime), 207 (vihr.), yht. 500 g
Puikot 6 mm

Virpi haastoi minut vastailemaan käsityöaiheisiin kysymyksiin. Otin haasteen vastaan, mutta vielä en ole ehtinyt perehtymään niihin. Palailen kyllä asiaan. Mutta nyt tartun taas Mussukkaneuleisiin ja vietän viimeiset sairaslomapäivät ahkeroiden sohvannurkassa. Huusholli onkin käyty melkein läpi siivoten ja raivaten, joten välillä voi vähän hengähtää ja kerätä voimia ensi viikon koitoksiin.

Puron solinaa

Kevät alkaa olla jo pitkällä, joten meillä on kuulunut Puron solinaa =). Prisman lankahyllyltä on kotiin kantautunut Puro Batikia, sillä mummon mussukoiden neuleet ei lopu. Viimeksi käydessämme vein vanhimmalle "villapaidan" ja seuraava kyseli silmät suurina mummolta "missä miun on"... Voih, miten raapaisikaan mummon sydänalusta ja lupasin itselleni, että tästä lähtien vien kaikille yhtäaikaa nämä tilatut neuleet. Nyt on Mussukka kakkosenkin villapaita valmiina lähdössä.

Mussukka nro 2:n villapaita, koko 110 cm
Lanka Novita Puro Batik, väri 881, 216 g
Puikot 4 mm

Lapsukaisen perheellä on tiedossa kesällä juhlia ja hän pyysi, josko tekisin tytöille uudet liivihameet kun entiset ovat pieniä. Ja eikä niillä kesällä olekaan kiva juhlia, molemmat olivat villasekoitetta. Puro Batik tuntuu sen verran puuvillaiselta, että uskon, että näillä kelpaa pyörähdellä auringon paisteessakin.

Musssukka Nro 1:n hamonen, malli Novita Kevät 2013, koko 122
Lanka Novita Puro Batik, väri 854, 280 g
Puikot 4 mm

Neiti on vaalea, joten hänelle valikoitui väriskaalasta tämä vaalein punainen. Itsekin hän kyllä osoitti Novitan värikartalta tätä väriä ja ilmoitti, että tää on miun. Sitä saa mitä tilaa =).

 

Mussukka nro 3:n hamonen, malli Novita Kevät 2013, koko 110
Lanka Novita Puro Batik, väri 856, 209 g
Puikot 4 mm

Pikkusisko on tummempi ja pippurisempi luonteeltaan, joten hänelle tehtiin mekko tummemmista väreistä. Ensin ajattelin tästä tulevan liian tumman, mutta ihan kivahan siitä tuli. Onneksi lanka on mukavaa ja nopeaa neuloa, sillä puikon suihkinnan on jatkuttava. Nuoret herrat on vielä vaatettava, mummo ajatteli väkertää pari palmikkovillatakkia. Ja tästä samaisesta langasta ainakin toisen, katsotaan sitten mistä pienimmälle bambinolle takki tehdään.

Tässä on viikko vielä tehokasta neuleaikaa jäljellä, sitten tämä sairasloma loppuu ja pitäisi lähteä töihin. Olisihan tuo mennyt aika kotonakin, mutta taitaa se olla ihan hyvä rahapussin sisukselle käydä välillä hankkimassa. Ja kun ortopedi oli sitä mieltä, että jalka on kuntoutunut hyvin, niin mikäs siinä sitten. Vaikka epäilen, että buranaa kuluu alkuun vähän enemmän....