Lankaa Lankaamosta

Viime aikoina ei ole oikein ehtinyt bloggeriin.... ja syy on tässä:

Lankakaupan pystyttäminen on vienyt kaikki voimat ja kaiken ajan. Mutta kun tämä lähtee tästä pyörimään, niin yritän taas kirjoitella neulekuulumisia. Viime aikoina ei ole oikein joutanut neulomaankaan =)

Tervetuloa moikkaamaan, jos Savonlinnassa pyörähdätte!

Hatuttaa

Tässä pari viikkoa sitten tuli tilaus mussukoiden äidiltä, että lapsille voisi tehdä uudet kypärähatut.. Mummohan otti heti puikot käteen ja uutta lankaa niille. Reilun viikon päästä oli viemisinä jokaiselle uusi myssy.

 

Mussukoiden kypärähatut, koot 4 v - 1 v
Lanka Red Heart Shimmer, värit 0007, 0004 ja 0005, sekä Schachenmayr Bravo, väri 8182, yhteensä 369 g
Puikot 3,5 - 4.0 mm

Hatut kelpasivat heti käyttöön, oli hauska huomata, miten ne olivat heti rakkaat =). Vaikka minun mielestäni niissä on hieman tuotekehiteltävää, jotta tuo reunan resori asettuisi päässä mukavammin suojaamaan korvia ja otsaa.

Muutoin on tullut neulottua sukkia ja yksi revontulihuivi. Ne vain pitäisi vielä pingottaa, mitata ja kuvailla, jotta tänne päätyisivät. Nykyisin on niin paljon muuta tekemistä, kun aloittelen tässä uutta uraa tammikuun alussa. Jotkut teistä tietävätkin jo, että olen ostanut savonlinnalaisen lanka- ja käsityötarvikeliikkeen ja jatkan sen toimintaa tammikuusta lähtien. Meikäläisen unelma nuoruudesta on kulkenut tähän päivään ja nyt se toteutuu. Facebookista löydät jo Lankaamon =). Katsotaan jaksanko tehdä sille oman blogin, tällä hetkellä ei ole vielä resursseja siihen. Nyt etsitään hyviä lankoja hyllyyn, puikot löytyivät jo. Knit Prota löytyy hyllystä heti avajaisissa.

Tuliaisia

Viime viikolla lähdin Ukkokullan kanssa jo keskiviikkona reissun päälle. Suuntana oli mussukoiden koti, ristiäisviikonloppu oli aluillaan. Tosin sitä ennen vietettiin itsenäisyyspäivää ja Vävyn nimipäivää lettukestien merkeissä. Vävy paistoi meille juhliin ison kasan lettuja ja niitä sitten herkuteltiin navat täyteen, mummosta ja papasta pienimpään pirpanaan. Ja kaikille maistui, kiitos vielä Vävylle!

Mummo ja Pappa veivät tuliaisia, niiden joululahjojen lisäksi. Lapsethan eivät tienneet lahjoista mitään, sillä ne piilotettiin tontun kätköihin suoraan auton takakontista. Jotain kuitenkin löytyi ihan lastenkin löydettäväksi. Tilattuja neuleita oli valmiina. Vanhin mussukka sai sen keltaisen villatakin. Mummo luuli tekevänsä tosi reilun takin, mutta niin se muisti pettää... siitä tuli melkoisen sopiva.

Mussukka ykkösen neuletakki, malli oma, koko 3 v
Lanka Minni (100 % akryyli = pese ja pidä), väri 4579264, 163 g
Puikot 3,5 mm

Pieni neiti oli tosi tyytyväinen takkiin, etenkin kun rinnuksista löytyi koristenappi, joka oli kissan kuva. Hyvä että malttoi luovuttaa takin illalla päältään... 
Pienimmälle tulokkaalle, sille kastepäivän sankarille, mummo neuloi uuden vaunupeiton. Edellinen oli yhä käytössä mussukka kolmosella, hänkin nukkuu vielä unia vaunuissa raittiissa ilmassa. Tästä peitosta tuli vähän "miehekkäämpi", väreinä lila ja valkoinen.

Vaunupeitto, koko 94 cm x 82 cm
Lanka Novita Palma, väri 850 ja valkoista vuosikertalankaa, yht. 278 g
Puikot 4 mm ja virkkuukoukku 3 mm

 

Minulla oli 5 kerää tuota Palma lankaa varastossa ja aloin vain ensiksi neulomaan niistä pötkylää. Jokaisesta kerästä tein niin pitkän kaistaleen, kun kerästä lähti. Sitten virkkasin ne yhteen ja lopulta virkkasin reunaan muutaman kerroksen. Koristeeksi pari pyörylää ja kas, siinäpä pehmoinen peitto pienimmälle mummon rakkaalle.

Tämä sai toimittaa myös osittain kastelahjan virkaa (niiden vaippojen ja tuttelien lisäksi), sillä varsinainen lahja, kastetaulu, on vielä ihan alkutekijöissään. Meinasin ommella sen sairaslomalla, kun kinttu ei kulje ja pitää levätä välillä.

Mussukka nelosen ristiäiset vietettiin siis eilen. Pieni suloinen poika sai nimekseen Niila Taavi Herman. Suloinen lapsi, ihana nimi ♥. Juhlat olivat lämpimät, niin tunnelmaltaan kuin oikeastikin; iso porukka olohuoneessa loi "hikisen" tunnelman... Nähtäväksi jää, olivatko nämä ristiäiset tämän mummon viimeiset, mutta yhtä ihanat ne olivat kuin aikaisemmatkin juhlat. Tässä juhlassa pienen ihmisen siunaamisen lisäksi siunattiin myös perheen uusi koti, rakkautta ja rauhaa niin siellä asuvalle perheelle, kuin siellä vieraileville. Pappi puhui koskettavasti ja tippa meinasi kohota linssiin rukoillessa pienelle turvallista elämää, rakkaita ihmisiä ympärille jne. Etenkin kun syli oli täynnä niitä vanhempia sisaruksia.... Toivottavasti kaikki neljä mussukkaa saavat hyvän ja sopivasti helpon elämän. Pieniä vastoinkäymisiä tarvitaan matkalle, jotta hyvät päivät tuntuvat tarpeeksi hyviltä... Mummo ja Pappa ovat täällä sitä varten, että ne auttavat tarpeen mukaan ja ainakin ovat kuunteleva korva ja lohduttava tuki ja turva.

Tänään ainakin mummo sai olla kuunteleva korva, vanhimmat mussukat ovat löytäneet puheluiden ihmeellisen ilon, mummon kuulee ihan oikeasti ja sen kanssa voi jutella; päivän leikit on kerrottu ja tunnustettu sekin, että tänään(kin) tapeltiin =).

Tämä viikko on muutenkin aika jännä. Alkuviikon vietän töissä ohjaten ja opastaen tuuraajia ja perjantaiaamuna menen sairaalaan tekonivelleikkaukseen.... Palaan linjoille sitten kun kotiudun ja kykenen... ensin opettelen kävelemään. Ihan ensimmäistä kertaa tämän mummon elämän aikana turvaudutaan kyynärsauvoihin.

19. elokuuta on erittäin tärkeä päivä

Rakkaalleni, Ukkokullalleni:

Minä rakastan sua yhä totta on tänään

Vaan enemmän enemmän se tarkoittaa

Minä rakastan sua sulle kaikkeni annan

Ja elämä vie meitä päin parempaa

12 vuotta naimisissa, kiitos Rakas ♥

Vauvan myssyjä

Olet tärkeä-kampanja Facebookissa Savonlinnan Keskussairaalan vastasyntyneille on saanut minut ja anoppini heilutamaan puikkoja joskus jopa urakka tahtiin.Edellisten pipojen lisäksi olen neulonut 7 myssyä lisää, yhteensä näihin on kulunut 135 g lankoja / langanloppuja.

Mutta tuo anoppi, sehän on ollut kuin kone, kuvassa on 44 myssyä! Onneksi langat ovat olleet meikäläisen varastosta, joten lankalaatikot ovat hieman vajenneet. Mutta tätä langankulutusta en ole laskenut omaan kulutukseeni. En ole laskenut mihinkään. Vien ilomielin kasan myssyjä hyväntekeväisyyteen =)

Iso kiitos anopille, hänen saalis on ollut 45 myssyä, minun "vain" 25. Ehkä näillä autetaan vaatettamaan muutama ensi vuoden vauva. Nyt siirrytään tekemään muuta. Eli jatketaan lyhythihaista neulejakkua, jonka on tarkoitus olla valmis heinäkuun puolessa välissä. Nyt on valmiina takakappale ja toinen etukappale.... Neulominen siis jatkuu kiivaana, puikot 3 mm ja lanka ohutta.... ei tässä auta laiskotella.

Pöllöjä ristiäisissä

Ristiäiset oli ja meni, meikäläisellä suurelta osin keittiössä. Tapahtui yhtä ja toista ja lopulta minä ja ukkokulta keiteltiin kahvia ja ruokittiin vieraita, sekä siivoiltiin lopulta juhlapaikkaa =). Ei siinä mitään; pääasia, että meidän pimpeliina sai virallisen nimensä. Se on kaunis; Nella Aada Isabella. Nyt mummon mussukat ovat Neea, Nooa ja Nella. Ihania, rakkaita lapsia kaikki kolme ♥. Nella nukkui lähes koko ristiäisen, en ole ihan äsken nähnyt noin kilttiä vauvaa.... Isosisko oli alttarilla äidin ja iskän kanssa ja kuivasi pikkuisen pään, isoveli taas tempaisi maitopullon mummon ja papan keskellä, pitkällään kappelin penkillä.

Edellisenä iltana, kun saavuimme eteläiseen Suomeen, testailin pöllöliiviä pojan päällä. Ja sehän istui kuin nakutettu. Pikkuinen, pullukka masukin mahtui hyvin liivin sisään =). Naureskelin ukkokullalle, että meidän jätkällähän on jo "kaljamaha" =). No, se takuulla sulaa sen jälkeen kun se kävelyn ihme löytyy ihan oikeasti. Nyt jo vedellään kävelykärryn kanssa kovaa vauhtia.

Juhlapäivänä liivi oli päällä ja se sai kehuja moneltakin taholta. Minä olin tietysti tyytyväinen =). Vaikka en minä näitä neuleita tee niiden kehujen takia, vaan rakkaudesta näihin lapsiin. On niin mukava tehdä jotain pientä, kivaa ja nättiä ja vielä tietää sekin, että äiskä pitää näitä neuleita ihan oikeasti käytössä.

Poitsun poskilla ei ole ihottumaa, vaan ihan suklaata. Nuori herra söi vähän ennen liivin sovittelua elämänsä ensimmäisen suklaan ja hyvää oli. Olisittepa nähneet naaman vähän ennen tätä kuvaa ;).

Automatkalla oli sen verran valoisaa, että sain neulottuakin. Baktushuivi ja yhdet sukat olisivat valmiina. Pitäisi vaan päätellä langanpäät ja mitata työt. Ne jäi kuitenkin odottelemaan, kun joulupukin konttiin on tehtävä kiireellä Baby Bornin vaatteita. Kävin katsastelemassa kaupan valikoimaa ja meinasin pyörtyä kun näin hinnat. Miten nuken vaatteet voi maksaa enemmän kuin aikuisten ihan oikeat?? No onneksi neulomalla saa helposti ja nopeasti jotain aikaan. Osaisinpa vaan ommella myös.....

Tämä viikko on ollut yhtä juhlaa

Wau, mikä viikonloppu takana =). Torstain ja perjantain olin jo töistä vapaalla, sillä torstaina oli "kenraaliharjoitus" Ukkokullan 50v-bileistä ja viikonloppuna juhlittiin lisää. Lauantaiaamuna laitettiin isommalla joukolla tohinaksi ja pienemmät hoitivat juhlien siivouksen ;).

Vähän ennen juhlavieraiden saapumista laitettiin maljoihin kuohuvaa juomaa.

Vävy teki apelleen tosi makoisan kakun (se muuten loppui ensimmäisenä pöydästä).

Eukko väsäsi Ukokullalleen kakun (jo toisen onnistuneen samalla viikolla).

Ja VIP-vieraalle oli tehty ihan oma kakku, tyylillä sitä saa mitä tilaa (halusi kakkua lihapullilla ja mehän tehtiin). Tätä ei riittänyt kaikille =).

Ja ihan erikoismaininta ja -kiitos on annettava 4v-kummipojalle, joka oli halunnut valita ihan itse kukan kummeilleen. Me saimme upean asetelman, lempiväreinä "merirosvon" omat värit; "mie halusin ostaa vihreän kukan". Iso halaus sinne Mikkeliin ♥. Ison osan halauksesta saavat kummipojan isoveljet, jotka soittivat päivänsankarille musiikkia livenä. Hienoa pojat ja kiitos =).

Kukkia tuli kyllä muualtakin, upeita ruusuja ja asetelmia. Kunpa nämä kestäisivät kauan kauniina.

Iso kiitos kaikille juhliin osallistuneille; vasta vieraat tekevät juhlan. Niin monta ihanaa muistoa, niin monta ajatuksella saatua lahjaa. Vaikka Ukkokulta olikin juhlien sankari, niin minäkin olin monta kertaa tippa linssissä. Ihanaa sukulaiset; mukavaa, että olette olemassa.

Tämä on yhtä juhlaa

Tänä aamuna tuli tehtyä vähän toisenlaisia käsitöitä. Suku jo tietää, että meikäläisen leivontataidot on jostain syvältä ja enemmän tehdään sutta ja sekundaa kuin syötävää tavaraa. No, onneksi Ukkokultakin iski taitonsa kehiin ja yhdessä kehiteltiin voileipäkakku. Ukkoseni täytti (=maustoi) leivän ja minä koristelin sen sitten. Eihän tämä mikään konditoriatuote ole, mutta ihan hyvää ja syötävää (jopa vieraat kehui).

Täytekakku oli sitten ihan itsetekoista. Kerrankin sain onnistumaan kakun pohjan ja Ukkokullan näkemyksen mukaan sitten iskin koristeita kehiin. Ja kun suklaarouhetta tippui vahingossa lautaselle, niin sitten lisättiin niitä reilusti tarkoituksella..... No, ruusut kuitenkin on ihan kaupasta ostettuja. Ei sitä ihan niin taitavia olla =).

Aivan, viisikymppisiähän täällä juhlitttiin. Tuo armas aviomieheni sai maagiset vuodet täyteen ja tänään, varsinaisena syntymäpäivänä, oli "kenraaliharjoitus" viikonloppua varten. Lauantaina on tulossa meidän lähipiiri; omat "kakarat", vanhemmat, molempien sisarukset perheineen ja lähimpiä tuttuja. Monta ihanaa ihmistä jäi vielä kutsumatta, mutta kun tilat on rajalliset (pidetään bileet kotona), niin johonkinhan se raja on vedettävä. Nytkin tupa tulee olemaan ihan täynnä.

Minä lahjoin tuota toista puoliskoani aamulla villapaidalla. Tähän on ostettu langat kaksi vuotta sitten ja taisi tuo Ukkokulta luulla, ettei koskaan saisi karhupaitaa. Ähäkutti, yllätin sen tänään =).

Karhupaita, malli Novita Syksy 2010, koko L

Lanka Red Heart Denver ja karhu Kotikulta Anni-lankaa, yht. 500 g

Puikot 3,5 pyöröt

Karhun ompelin ohjeesta poiketen kokonaan silmukoita jäljentäen ja sain kuin sainkin sinne muutaman virheen mahtumaan. Mutta pitäähän siinä olla käsityön jälki =).

Onnea vielä kerran Rakas, perästä tullaan. On niin mukava vanheta yhdessä ♥.

Triplamummo =)

Eipä eilen päivitystä kirjoittaessa vielä tiennyt, että mummon mussukka kolmonen jo veteli ensi parkaisujaan tässä maailmassa =) Nyt on yksi ihana hellittävä lisää, suloinen tyttö. Kyllä se isosisko - mussukka ykkönen - tiesi äitinsä vatsaa taputtaessa ja ilmoittaessa, että "sikko" ! Tämä tuntuu taas yhtä mukavalta kuin aikaisemminkin.

Merirosvopojan synttärit

Tänään olemme juhlineet kummipojan 4 v-synttäreitä. Pikkumies haluaa olla välillä merirosvo, välillä palomies tai poliisi, mutta pääasiassa jutut ja leikit liittyvät merirosvouteen =). Syntymäpäivälahjaa olemme keränneet pitkin kesää ja yksi osa siitä on se tylsä vaate.... Kummitäti neuloi vähän lämmikettä tuulisille merille.

Merirosvon villatakki, koko 110 cm, malli ihan omasta päästä

Lanka Cewec Torino, väri 12, 187 g

Puikot 4 mm pyöröt ja tikut

Jotta merirosvo voi pukea takin hyvillä mielin ylleen, on siihen ommeltava merkki, pääkalloa siis =). Merirosvotkin haluavat jalat pysyvän lämpiminä (tai ainakin heidän äidit haluavat), joten paketti sisälsi myös sukat.

 Perussukat merirosvolle, koko 4 v

Lanka Novita Nalle Kukkaketo, väri 831, sinikello, 41 g

Puikot 3 mm Knitpics

Eihän meidän lahja ihan niin tylsä ollut, että ihan pelkkää neuletta olisi sisältänyt. Merirosvollahan täytyy olla aarrearkku.....

Roju ja rompe kaupasta löydetty, vähän tuunattu (iso aikuinen ajatteli tämän toimivan vaikka lelulaatikkona). Ukkokulta laittoi kantokahvat ja lukkosalvan.. sekä pääkallomerkit... Sisälle löytyi myös jotain merirosvouteen liittyvää... ja muutama pikku aarre =)

Elokuun 19.

Oot kaikki mulle, huudan,

etkä kuule kuitenkaan

vain liikkumatta valvot pimeässä.

En sulle mitään osaa tehdä, paitsi rakastaa

niin kauan kun vain tahdot pysyn tässä.

Ja sitten kerrot mulle minkälaista unta näit:

sä taivaan kaareen piirsit enkeleitä

ja jokaiselle tähdelle sä silmät maalasit

ne ihmetellen katselivat meitä.

Oot kaikki mulle, huudan taas,

ja silloin kuulet sen!

Ja syliäni etsit pimeässä.

En sulle mitään anna, paitsi koko sydämen

niin kauan kun vain tahdot pysyn tässä.

                         Petri Laaksonen

Hyvää hääpäivää ukkokulta! 

 
Puolelta päivin  minä hyppään junaan ja lähden etsimään kadonneen sulhasen =) Taidan sillä matkalla löytää myös muutkin rakkaani. 

Vuoden viimeinen??

Joulu on onnellisesti takana. Ja mikä ihana joulu olikaan. Siihen kuului pienen lapsen naurun kikerrystä ja hämmästelyä, ihania rakkaita ympärillä ja läjäpäin hyvää ruokaa. Jouluaattona pukki toi ison kasan lahjoja, suurimman osan lapsille, mutta me isotkin oltiin oltu tosi kilttejä.  Iso kiitos kuuluu Lapsukaiselle ja Vävylle, he olivat tehneet mahtavan työn valmistaakseen meille hyvän ja maittavan joulun. Me; Mummo & Pappa, nautittiin siitä ihan täysillä, toivottavasti heilläkin oli mukavaa =). Kiitos kaikille hyvän joulun toivottajille, itse en ehtinyt käydä blogeissa joulua toivottamassa, minun päivääni kuului silloin kävelyharjoituksia ja leikkimistä =)

Ihan vaan muuten vietiin Vävylle lapaset, hän kun kertoi, että edelliset olivat hävinneet jonnekin.... mittatikkuna toimi oma ukkokulta - ja Vävylle saatiin sopivat tumput =). Valmistuminen ei ollut yhtään myöhässä; viimeiset silmukat tehtiin matkalla Helsinkiin....

Miehen lapaset, koko ISO

Lanka Dropsin Big Fabel, väri 905, 110 g

Puikot 4 mm KnitPro

Lapsukaiselle yritin tarjota aikaisemman postauksen punaisia lapasia, mutta hänen kätensä eivät olleet yhtään meikäläisen käpäliä vastaavat. Peukku oli liian pieni ja sormet ihan liian pitkät =)

Ukkokullan käsiin ne oli ihan hyvät. Vävyn käsiin nämä kävivät myös. Paksut ja lämpimät. Toivottavasti kestävät tallessa =)

Jouluaattona kävimme Miehen kanssa hautausmaalla. Lapset (omat ja niiden omat) jäivät onneksi lämpimään kotiin. Oli niin kylmää, että mekin meinasimme palentua kokonaan. Pakkasta ei ollut paljoakaan, mutta tuulta sitäkin enemmän. Epätavallinen hautausmaa meille (kuka tunnistaa??), mutta sieltäkin löytyi muistokivi, jonne veimme kynttilöitä. Kolme, sillä olisimme käyneet kolmella hautuumaalla kotona; Rääkkylässä, Talvisalossa ja Pääskylahdessa. Jokaiselle, jo pois menneelle, toivotimme hyvää joulua.

Meille vähän erillainen, mutta niin rakas joulu on siis vietetty. Tämä viikko vietetään kotona, arki töitä tehden ja viikonloppuna uutta vuotta vastaan ottaen. Onneksi tuo Ukkokulta on mukana menossa tämän viikon. Ensi viikolla alkaa töissä ankara arki ja  Mieskin lähtee omiin töihinsä. On siis tuplakurjaa =(. Sitä ei kuitenkaan surrra vielä, vaan toivotellaan tämän blogin lukijoille

OIKEIN MUKAVAA UUTTA VUOTTA

tapaamme varmaan heti ensi vuoden puolella =)

Ja nyt päivitetään se vihoviimeinen langankulutus..... seuraavat grammat valmistuvat vasta ensi vuonna.

Nooa Onni Mikael

Mummon ja Papan toinen kullannuppu, pieni pojan viikari, kastettiin lauantaina. Hän sai nimekseen Nooa Onni Mikael.  Ja toden totta, onhan hän meidän onni ♥. Minä taas väänsin "hiki hatussa" ristipistotyön muistoksi tuosta päivästä ja muistutukseksi, että isovanhempiin voi aina turvata ja luottaa.

Harmi, ettei kehys sattunut ihan samaksi. Mutta jostain kumman syystä en halunnut viedä työtä edelliseen paikkaan kehystettäväksi. Olisi pitänyt vain käydä ostamassa kehyslistaa =).

Kyllä ne minusta ovat tarpeeksi samanlaisia. Ovathan lapsetkin omia persooniaan, miksi eivät sitten heidän taulunsa. Nyt mummolla ja papalla on Nooa ja Neea, niin rakkaita molemmat =)

Vähän vanhaa, vähän uutta, vähän sinistä

Tuunailin eilen meidän suvun kastemekkoa tulevaa viikkoa varten. Ensi lauantaina saa Mussukka kakkonen nimen. Juhlia varjostaa vain se, että Pappa joutuu lähtemään töihin Perämerelle edellisenä päivänä, hän ei siis pääse ristiäisiin. Torstaina, jolloin asia tuli tietoon, oli vähän ärrinpurrin-päivä meillä ja Mussukoiden kodissa, mutta tälle ei voi nyt mitään. Suvun perintömekko on valmistettu seuraavalle; vaaleanpunaiset on vaihdettu vaaleansinisiin. Mekko on yllättävän hyvän kuntoinen, ikää tällä mekolla on jo yli neljäkymmentä vuotta. Minä, äidin ja isän ensimmäisenä, sain käyttää tätä pukua ensimmäisen kerran. Sen jälkeen kaikki meidän suvun lapset on kastettu samalla mekolla. Seuraavana saa pieni mies - äidin ja isän toinen lapsenlapsenlapsi -  pukea tämän päälleen.

Tupla =)

Ei minulla mitään valmista käsityötä ole (tai olisi yhdet sukat), enkä jaksa nyt oikein niihin keskittyäkään. Tulin vaan elvistelemään sitä, että tänään minusta tuli tuplamummo. Pikku prinssi (tai peikonpoika, kuten isänsä nimitti) syntyi aamulla sulostuttamaan vanhempiensa, isosiskonsa ja isovanhempiensa elämää. Kiitos Lapsukainen ja Vävy, että annoitte Mummolle ja Papalle tämänkin ilon!

Tapahtui vuonna 2000

ja sä viet mut ikkunan luo
ja sä sanot: "mehän ollaan niin kuin nuo"

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään

kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

Tasan kymmenen vuotta rouvana, kiitos näistä vuosista Rakas ♥

Huvittelua

Näissä maisemissa viikonloppuna hurviteltiin. Siskon poika, esiteini, vietiin Linnanmäelle, oltiinhan siitä puhuttu jo vuosi sitten. Pojat, kaksi vähän vanhempaa (Mies ja Vävy = kummisetä) ja yksi esiteini, ostivat rannekkeet ja menivät hurjapäinä =) Minä mummona ja kummitäti (eli Lapsukainen) vauva masussa, ei viitsitty/kehdattu/uskallettu mennä laitteisiin. Meidän hommana oli työntää Mummon Murun rattaita sekä Murua ja eväitä hurjapäiden perässä. "Pojista" näimme vain silloin tällöin selän, yritimme paikantaa hulivilejä työntämällä rattaita sinne, tänne ja takaisin =) Minäkin olin varannut paljon neulottavaa (juu, ehtiihän sitä siellä vaikka mitä) mukaan, mutta silmukkaakaan en ehtinyt tehdä. Minä olin melkoisen poikki päivän jälkeen, mutta hauskaa oli kaikilla. Kummipoika ja -setä saivat mennä koko rahan edestä. Oli tosi ihanaa seurata vierestä, näistä jutuista jää lapselle niin hyviä muistoja.

Ehdin minä vähän neuloakin, sukkia tein meno- sekä tulomatkalla, ne vain ovat vielä vähän kesken. Ostoksiakin tein, Anttilan alesta ostin muutaman kerän Novitan Cotton Luxus lankaa, eri värejä, jotta saan tehtyä meille muutaman tiskirätin.

Kotimatkalla vielä piipahdimme veljen perheen luona. Siellä oli laitettu pöytä koreaksi taudeista huolimatta. Toivottavasti Käly paranet pian. Ja iso kiitos viimeisestä. Couscous-salaatti oli erityisen maukasta, sitä pitää kokeilla itsekin. Ensi viikonloppuna taas tavataan, kummipoikapäivää on odotettu täällä ihan satasella, ja sitä seuraavaa viikon alkua isojen veljien kanssa =)

Jees, nyt minä alan taas neulomaan. Työviikkoa olisi jäljellä neljä päivää - ja arvatkaa mitä - sen jälkeen alkaisi kauan odotettu ja kaivattu kesäloma!! Kolme viikoa ilman töitä, jihuu!!

Onni vaanii nurkan takana =)

Meillä piti olla alunperin ihan tavallinen, tylsä viikonloppu. Liian kuumaa lähteä mihinkään, ei mitään ylimääräisiä hommia tehtäväksi, eikä mitään erikoista tiedossa. Kunnes perjantai-iltana soi puhelin ja meiltä kysyttiin löytyisikö matkamiehille petiä ja tarjottaisiinko myös lauantaina ruokaa =) Ilman muuta, kun kyse oli näin tärkeistä ja rakkaista ihmisistä.

Niinpä minä olen päässyt mummoilemaan koko viikonlopun ja Pappakin on saanut siinä sivussa osansa. Meillä on ollut kivaa, ollaan seikkailtu turisteina torilla, syöty omalla terassilla grillissä valmistettuja herkkuja, ostettu mansikoita ja syötykin ne..... Niin ja lörtsyjä. Niitä ostettiin vähän joka laatua, minä olen syönyt vajaan yhden lihasemmoisen, muut ovat maistelleet lihan lisäksi mansikkaa, vadelmaa ja vaniljaa. Sen lisäksi olemme istuneet lattialla lelukopan vieressä, rakennettu syöty palikoita, ajettu kuorma-autolla ja halittu Ammua ja Muuta. Eli nautittu täysillä Mussukan seurasta. Nyt on luovutettava Mussukka Mummille ja Ukolle vajaaksi viikoksi, saavat hekin nauttia pienestä ihmisestä, perjantaina sitten taas jatketaan meillä.

Puhelinkin rupesi temppuilemaan, se sensuroi puheluita ja päästi vain osan läpi minulle asti. Ja tuo Ukkokulta "erehtyi" lupaamaan minulle uuden. Heh, tuotahan ei voinut ohittaa, joten nyt minulla on uusi lelu. Enää en pääse eksymään Helsingin keskustassa ja kiertämään yhtä korttelia monta kertaa ympäri, kun ei ollut karttaa lähistöllä ja yhtään en hahmottanut missä olin. Heti kun löysin kadun varresta kartan, niin minäkin olin jyvällä siitä mihin suuntaan ja miten paljon. Tästä lähtien se kartta kulkee aina taskussa ;)

Hyvää joulua!

Jouluenkeli tyynyllesi istahtaa
ja lempeästi poskeasi koskettaa.
Sinulle rauhallista Joulua toivottaa,
kunnes tummaan yöhön taas katoaa.

Matkakuumetta

Lankaa?? On mukana.
Puikkoja, eri kokoja?? On mukana.
Virkkukoukkuja?? On mukana.
Muita tykötarpeita?? On mukana.

Mutta joudanko minä neulomaan yhtään? Tuskin, sillä olen lähdössä mummon mussukan luo. Aika menee ihan kaikessa muussa. Etenkin, kun neiti osaa jo jokellella ja pitää seuraa. Palailen linjoille viikonlopun jälkeen =)