perjantai 20. helmikuuta 2009

Onneksi huomenna voi nukkua pitkään

Ei mikään ihme, ettei mitään valmista synny, kun jokainen käsillä oleva lankakerä on aloitettava neuleeksi. Tai ainakin jokainen erilainen =) Ja kun joitakin puikkoja vielä on saatavilla (kaikki ei ole laatikoissa piilossa) niin tuo uuden aloittaminen on helppoa. Liekö levoton sieluni lähtenyt neulevaellukselle kun tuollaista sattuu ;) Enhän minä ikinä tee kuin yhtä työtä kerrallaan, enhän?

Huoh. Taas yksi viikko takana. Ylpeä voin olla siitä, että tällä viikolla sain sen kaikkein inhoittavimman/vaikeimman/ärsyttävimmän/iso töisimmän tilinpäätöksen tehtyä. Nyt loput käy kuin lasten leikki. Toivottavasti. Tietysti siellä on jokin oikea sotkupesä, missä mikään ei täsmää ja kaikki on sekaisin..... Jos minä olisin yrittäjä, joka tuo tositteensa tilitoimistoon, niin osaisin kyllä ne kaikki temput, joilla saa kirjanpitäjän hiukset harmaiksi ja lieviä ärräpäitä ilmaan =) Olen minä niitä tässä työuran varrella sen verran opetellut.

Vielä kaksi viikkoa sitkeää ja ahkeraa puurtamista, sitten jään talvilomalle. Joka on kyllä aktiiviloma parhaimmillaan ;) Silloin joko pakataan viimeisiä täältä entisestä kodista tai jo hyvällä lykyllä puretaan laatikoita siellä uudessa kodissa. Viikon päästä pitäisi taas myyntihommelitkin käynnistyä uudelleen, sillä silloin umpeutuu jo sovitun kaupan takaraja. Toivottavasti löytyy ostaja, jolla on myös rahaa - tai ainakin pankin myöntämä laina.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En mä ainakaan oo nähnyt kun yhden työn kerrallaan ;). Ainakaan et oo kahta samaan aikaan onnistunut neulomaan (hih) =).

Anonyymi kirjoitti...

Emännyksellä on vajaa viikko aikaa piilotella muuttotavaroihin kaikki käsityöt ja langat, etten vaan huomaa kaikkia!

Anonyymi kirjoitti...

Psst... Mä oon jemmapaikkoja/salasanoja kertonut ;).