lauantai 18. toukokuuta 2013

Pientä kivaa

Viime kirjoituksen jälkeen on tullut kesä ja minulle on viimein koittanut talviloma =). Vitsailinkin, että lähden hiihtämään, kun on niin hyvät ilmatkin. Taidan kyllä hiihdellä tällä kipeällä koivella edestakaisin Järvenpään raitteja Mussukoiden perässä. Mikä lie turvottanut koiven ihan pökkyläksi, hoidoksi tiedossa kuntokuuri juosten (?!?!) lasten kanssa.

Tässä "asumuseron" aikaan olen taas tehnyt iltaisin sukkia. Aivokapasiteetti ei ole antanut periksi isompiin ja vaativimpiin töihin. On nimittäin olo aika poikki tämän kahden kuukauden työrupeaman jälkeen. Ei ole ennen ottanut kevät näin koville. Ehkä siihen vaikutti se, että tein näiden kuukauden aikana ainakin 4 kk:n työt.

Ruusu-sukat, koko 38-39
Lanka Kujeen värjäämää, 122 g
Puikot 4 mm

Nämä Hannan värjäämät langat ovat kyllä niin ihania. Hyvät värit ja ihanan pehmeä lanka. Sukat syntyvät kuin itsestään. Mallineulekin kehittyi siinä tehdessä. Mutta kuten sanoin, ei mitään kovin vaativaa. Harmi, että näistä tuli ihan liian isot omaan koipeen.

Vihreät sukat, koko 39-40
Lanka Zauberball, väri??, 89 g
Puikot 3,5 mm

Zauberball on mukavaa lankaa neuloa, mutta en ole tykästynyt näihin värityksiin. Kerällä ne näyttävät ihan mukavilta, mutta sukissa jotenkin tökkii. Asiaa varmaan auttaisi, jos tekisin identtiset sukat, mutta en jaksa keriä lankaa samaan kohtaan toista sukkaa aloittaessa. Eiköhän nämäkin sukat löydä omistajansa.

Oma pipo
Lanka Novita Bambu, väri 562, 58 g
Koukku 3,5 mm

Huomasin, että päivänä eräänä, että tarvitsen kevätpipon pihatöihin. Virkkuukoukku vaan käteen ja lankaa pyörittämään. Koko on mitattu tekemällä ketjusilmukkarivi pään ympäri ja aloitettu siitä virkata. Tuon ihan huipun olisin kyllä voinut kaventaa vielä rajummin. Ihan mukava peruspiponen. Ja näkyy olevan vielä kuvattu niin, että takasauma näkyy keskellä edessä, huoh.
Lapsukainen lähetti kerran messengerin kautta linkin, että tuolla olisi mukavia piposia lapsille. Hinta oli vaan aika suolainen ja säästäväinen (heh, mies voi olla toista mieltä) minä sai heti ahaa-elämyksen. Kävisin ostamassa elukkatrikoota ja ompelisin pipot itse. Etenkin kun pipojen piti olla ihan neliskanttisia, niin uskoin näillä lahjoilla varustettuna suoriutuvani työstä. Ensimmäinen kompastuskivi olikin sen elukkatrikoon löytäminen. Kävin tämän kylän molemmat kangaskaupat ja niistä löytyi vain yksiväristä tai raidallista.... ei, ei.. Onneksi on olemassa nettikauppoja, joista sitä löytyy. Tässä ensimmäinen erä tulleita kankaita muotoutuneina piposiksi. Eri kuoseilla, eri kokoisia, reilusti. Saavat Mussukat valita omansa pinosta ja loput säästetään tulevaisuuteen =). Vähänkö olen ylpeä tumpelo-ompelija, nämä onnistuivat hyvin.
 
Nyt sitten odottelen loman alkajaisiksi Ukkokullan soittoa, ehtiikö hän puolen päivän junaan. Silloin pääsisin halimaan rakastani heti viiden jälkeen ja meidän kesä voisi ihan oikeasti alkaa =).
 

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Sukkia ja kilpikonnia

Tällä viikolla olen tehnyt sukkia, niistämisen ohella. Viimein se keväinen flunssa saavutti minutkin, kuumetta ei ole nostanut, mutta nenän pielet ovat jo hellinä niistämisestä. Onneksi on jo helpottamaan päin, kun olen syönyt urakalla c-vitamiinia. Näiden lankojen kanssa on mieli levännyt.

Pitkästä aikaa käytin sukanpingottimia ja pitsineuleiset sukat avautuivatkin niissä kippuraisista mytyistä kaunokaisiksi.

Valk. Opal-sukat, koko 38-39
Lanka Opal 8-fach, väri 6808 natur, 110 g
Puikot 4 mm

Siniset Opal-sukat, koko 39-40
Lanka Opal 8-fach, väri 6801 marine, 132 g
Puikot 4 mm

Pinkit Opal-sukat, koko 38-39
Lanka Opal 8-fach, väri 6806 pink, 115 g
Puikot 4 mm

Romanssi-sukat, koko 39-40
Lanka Opal Romance, väri 6011, 105 g
Puikot 3,5 mm

Tänä aamuna kaivelin sitten ompelukoneen kaapista ja ompelin kahdelle mummon mussukalle uudet päiväpeitot. Kolmas mussukka halusi valita kankaan itse, joten se jäi ensi viikonlopulle. Nyt on ensi viikolla tuleviin isojen lasten sänkyihin päiväpeitot. Huoh, mussukat kasvavat, pinnasängyt ovat kohta historiaa....
 
Hauskaa, että kuva vääristää näin värejä. Kanttinauha on täsmälleen samaa molemmissa peitoissa, mutta tuossa vaaleassa se näyttää tummemmalta.... Kuvasta ei näy, mutta vaalean peiton pinnassa on mollamaijoja ja pieniä pupuja. Poikamussukan toiveena oli elukoita, joten hän sai kilpikonnia ja pienempi tyttömussukka rakastaa pupuja, joten hänelle niitä. Vanhempi tyttömussukka on jo niin kriittinen, ettei hän luottanut mummon valintoihin, vaan haluaa valita oman peittonsa itse =).

Mutta näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Upea aurinkoinen päivä kutsuu hommailemaan kaikkea kivaa.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Lomalle kiitos.

Työn alku on vienyt minun voimani.... kolmen kuukauden leppoisa ja rento vuoden alku vaihtui kerta rysäyksellä kymmenen tunnin työpäiviksi ja stressiksi. Ei kivaa. Iltaisin olen syönyt, käynyt suihkussa ja pötkähtänyt petiin unille, seuraavana päivänä sama rumba on alkanut alusta. Ei siinä ole paljon neuleet edenneet... Onneksi sain viime viikonloppuna mukaani mussukoiden neuleet. Alun perin heidän luokseen piti lähteä vasta tämän kuun lopussa, mutta mummon kova ikävä ja Ukkokullan vieno kehoitus sai ostamaan junaliput ja lähtemään halittavaksi. Ihanaa olikin, sain nollattua työajatukset ja nauttia rakkaiden ihmisten seurasta, vain Pappa puuttui, oli särkemässä jäitä.

Ihan putkeen ei tällä kertaa nuo neuleet menneet, mitoitus vähän ontui joissain vaatteissa. Onneksi mussukoita on monta, joten jollekin aina sopii. Toiseksi vanhimmalle mussukalle, pojan viikarille, neuloin palmikkotakin.. otin vähän mittoja ja silmukoita Novitan lehdestä ja loput olikin sitten luovaa hulluutta. Eli ihan perustakkia pukkasi.

Vanhimman poikamussukan takki, koko 100 cm
Lanka Novita Miami, väri 715, 200 g
Puikot 4 mm

Pienimmälle mussukalle, toiselle pojalle, tein kanssa mutu-menetelmällä takin. Se sopikin vielä isosiskolle, 1,5 v:lle =) Ei se pienin ollutkaan vielä kasvanut niin kovasti ;).
 
Mussukkatakki, koko 90 cm
Lanka Novita Samos, jokin antiikkilanka ja väri (oikeasti hento vaaleanvihreä), 190 g
Puikot 4 mm
 
Napit molempiin takkeihin kaivoin vanhoista varastoista ja tähän vihreään tuli kyllä niiiin epäkäytännölliset napit, että...... Se pitää pukea niin, että aukaisee vaan pari ylintä nappia ja pujottaa päälle. Tai saahan ne aukaista kaikki, mutta menettää hermonsa, kun nuo tähtien sakarat tarttuvat joka ikiseen langan juoksuun.
 
Nuoremman tytön mekko tuli vielä takaisin korjattavaksi. Siihen tuli vähän liian pieni kaula-aukko, joten aukaisen vielä olkasaumat, jatkan paloja ja teen toisen olkapään nappilistalla. Sopii ainakin pää sisään. Neuleiden saajat olivat tyytyväisiä, mekot ja takit pidettiin päällä koko päivän. Mummokin oli iloinen huomatessaan tämän =).
 
Töiden alkua on hankaloittanut myös se, kun polvi - ja koko jalka siitä alas päin - turposi ensimmäisen työviikon aikana huomattavasti. Jalka kuvattiin ultraäänellä ja sieltä löytyikin pieni verisuonen tukos. No, nyt olen sitä sitten hoitanut piikittämällä itseeni verta ohentavaa lääkettä. Mahanahka on ihan sinikirjava, yritin tehdä otavan tähtikuviota, mutta mokoma levisi koko mahan peittäväksi tähtirykelmäksi.... tai siis mustaksi taivaankanneksi ;). Mutta ei pahemmin valiteta, vaan porskutetaan eteenpäin. Tämän kuun lopussa ehkä helpottaa, ainakin sitten toukokuun viimeisellä viikolla, kun pääsen talvilomalle. Sitä ennen pohditaan elämän tarkoitusta, neulotaan sukkia ja muuta, sekä tehdään töitä....

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Haasteita vai haastattelua?

Virpi jätti minulle haasteen, johon lupasin vastata aikaa myöten. Tässä ne vastaukset =)

1.Mikä on kunnianhimoisin käsityöhaaveesi?

 - haluasin oppia tekemään ihania kirjoneuleita…. mutta se varman jää haaveeksi, sillä inhoan monen langan kuljettamista yhtä aikaa työssä, nyplätäkin haluaisin, kun vaan joskus oppisin/ehtisin opetella

 
2. Mikä on ollut kunniahimoisin toteutuneista käsitöistä?

- no ristipistot varmaankin, en pidä niiden tekemisestä, mutta olen tehnyt kuitenkin Lapsukaiselle ja Vävylle vihkitaulun ja lastenlapsille kastetaulut, paitsi tämän viimeisen babyn taulu on vielä vähän vaiheessaan

 
3.Jos sinulla olisi aikaa ryhtyä tekemään käsitöitä, jääkö joskus aloittamatta, kun ei osaa päättää mitä?

- no ei takuulla jää, päinvastoin, ongelma on liian monta aloitettua työtä

 
4. Mitä käsityötä teet mieluiten?

- ehdottomasti neulon, välillä innostun virkkaamaan

 
5.Liittyykö ammattisi käsin tekemiseen?

- naputtelen tietokonetta, joten kovin luovaa se ei ole… halusin kyllä lapsena käsityön opettajaksi. elämä vain vei vähän muita ratoja…

 
6.Vallitseeko työpisteessäsi (tai missä ikinä välineitä säilytätkään) totaalikaaos vai narskuvanpuhdas säntillisyys?

- minulla on lipasto käsityötarvikkeita varten, siinä vallitsee hallittu kaaos…. lankoja löytyy sitten sängynaluslaatikoista, kaapissa laatikoista, koreista….

 
7. Mitä käsityömateriaalia sinulla on varastossa valmiina odottamassa, mutta et ole koskaan tehnyt siitä mitään. Kuinka kauan olet sitä säilönyt?

- kahvipussit meinasivat olla tällaisiä, mutta sitten ahkeroimme Ukkokullan kanssa niistä koreja… tai Ukkokulta ahkeroi, minä ompelin muutaman nauhan…. kahvipusseja on vieläkin puoli vaatehuoneellista odottamassa… niin ja kankaita on valmiina ompelua varten. Milloinhan ehtisin ompelemaan?

 
8.Millaisessa mielentilassa teet käsitöitä? Korskuen kohti kunniakasta lopputulosta kaamealla faartilla? Nautiskellen, rauhoittuen? Miten?

- yleensä käyn sohvannurkkaan huilaamaan ja otan neuleen käteeni. Siis nautiskelen ja rauhoitun.

 
9. Nyt alkaa mielikuvitus loppua näiden kysymysten kanssa, mutta oletko sinä keksinyt joskus mielestäsi jonkun aivan uuden idean tai toteutustavan käsitöissäsi?

- ohjeen mukaan teen harvoin mitään, yleensä katson mallin ja mittoja, muutoin sovellan rankasti. Mutta en ole varmaankaan keksinyt pyörää uudelleen.

 
10.Minkä kouluarvosanan antaisit käsityötaidoillesi?

- joku työ on kympin arvoinen, jollekin antaisin häppäräppä vitosen… keskimäärin varmaankin kasi, en tee useinkaan kovin vaativia töitä, vaan helppoja ja simppeleitä…

 
11. Mikä on sinulle rakkain jonkun muun tekemä käsityö?

- Lapsukainen teki koulussa monta rakasta työtä, Kummitytön tekemä seinävaate on tärkeä ja seinällä esillä, lastenlasten piirustukset ovat erittäin tärkeitä… jo edesmennyt tätini virkkasi meille ison pöytäliinan, sekin on aarre. Näitä on monia, kaikki rakkaita.

 

torstai 14. maaliskuuta 2013

Langantuhoamista

Viime päivät olen neulonut takkia pienimmälle mussukalleni. Välillä on kuitenkin pitänyt etsiä muuta tekemistä, ettei pääse tylsistymään =). Sen siivoamisen ja lumityön lisäksi olenkin tuhonnut kaikenlaisia lankakeriä varastostani. Ensimmäisenä sain valmiiksi ison isoäidin neliön. Tämän voisi käyttää vauvanpeittona. Omia mussukoita ei kuulema ole tulossa lisää, mutta suku on täynnä lisääntymisikäistä nuorta ja lisää on kasvamassa, joten eiköhän niitä vauvoja vielä jonnekin ilmaannu. Mikään Picasso ei tästä tullut, mutta menipä muutama jämäkerä....

Vauvan peitto, 85 x 85 cm
Lanka sekalaisia jämiä yht 285 g
Virkkuukoukku 3,5 mm

Sitten piti harrastaa tätä itsensä rääkkäämistä ja neuloa muutama röyhelöhuivi.
 
Röyhelöhuiveja, pituus kaikilla n.150 cm
Lanka Schachenmayr Argentina Color (kirjava) väri 084, muut Pierre Cavallo Aava, värit 202 (sin), 203 (pun), 208 (lime), 207 (vihr.), yht. 500 g
Puikot 6 mm

Virpi haastoi minut vastailemaan käsityöaiheisiin kysymyksiin. Otin haasteen vastaan, mutta vielä en ole ehtinyt perehtymään niihin. Palailen kyllä asiaan. Mutta nyt tartun taas Mussukkaneuleisiin ja vietän viimeiset sairaslomapäivät ahkeroiden sohvannurkassa. Huusholli onkin käyty melkein läpi siivoten ja raivaten, joten välillä voi vähän hengähtää ja kerätä voimia ensi viikon koitoksiin.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Puron solinaa

Kevät alkaa olla jo pitkällä, joten meillä on kuulunut Puron solinaa =). Prisman lankahyllyltä on kotiin kantautunut Puro Batikia, sillä mummon mussukoiden neuleet ei lopu. Viimeksi käydessämme vein vanhimmalle "villapaidan" ja seuraava kyseli silmät suurina mummolta "missä miun on"... Voih, miten raapaisikaan mummon sydänalusta ja lupasin itselleni, että tästä lähtien vien kaikille yhtäaikaa nämä tilatut neuleet. Nyt on Mussukka kakkosenkin villapaita valmiina lähdössä.

Mussukka nro 2:n villapaita, koko 110 cm
Lanka Novita Puro Batik, väri 881, 216 g
Puikot 4 mm

Lapsukaisen perheellä on tiedossa kesällä juhlia ja hän pyysi, josko tekisin tytöille uudet liivihameet kun entiset ovat pieniä. Ja eikä niillä kesällä olekaan kiva juhlia, molemmat olivat villasekoitetta. Puro Batik tuntuu sen verran puuvillaiselta, että uskon, että näillä kelpaa pyörähdellä auringon paisteessakin.

Musssukka Nro 1:n hamonen, malli Novita Kevät 2013, koko 122
Lanka Novita Puro Batik, väri 854, 280 g
Puikot 4 mm

Neiti on vaalea, joten hänelle valikoitui väriskaalasta tämä vaalein punainen. Itsekin hän kyllä osoitti Novitan värikartalta tätä väriä ja ilmoitti, että tää on miun. Sitä saa mitä tilaa =).
 
Mussukka nro 3:n hamonen, malli Novita Kevät 2013, koko 110
Lanka Novita Puro Batik, väri 856, 209 g
Puikot 4 mm

Pikkusisko on tummempi ja pippurisempi luonteeltaan, joten hänelle tehtiin mekko tummemmista väreistä. Ensin ajattelin tästä tulevan liian tumman, mutta ihan kivahan siitä tuli. Onneksi lanka on mukavaa ja nopeaa neuloa, sillä puikon suihkinnan on jatkuttava. Nuoret herrat on vielä vaatettava, mummo ajatteli väkertää pari palmikkovillatakkia. Ja tästä samaisesta langasta ainakin toisen, katsotaan sitten mistä pienimmälle bambinolle takki tehdään.

Tässä on viikko vielä tehokasta neuleaikaa jäljellä, sitten tämä sairasloma loppuu ja pitäisi lähteä töihin. Olisihan tuo mennyt aika kotonakin, mutta taitaa se olla ihan hyvä rahapussin sisukselle käydä välillä hankkimassa. Ja kun ortopedi oli sitä mieltä, että jalka on kuntoutunut hyvin, niin mikäs siinä sitten. Vaikka epäilen, että buranaa kuluu alkuun vähän enemmän....

torstai 28. helmikuuta 2013

Räntäsateista iltaa =)

Viime postauksessa taisin mainita, että olin lähdössä etelä-Suomeen mussukoiden luo. Meninkin ja vietin kuntoutuksessa toisen korkean paikan leirin. Vaikka lapset kyselivät koko ajan oliko mummon jalka vielä kipee, niin muutoin ei armoa annettu ;). Mutta toisaalta, portaiden juoksentelu, lattialle istuutuminen ja sieltä ylös nousu, kipittely siellä ja täällä oli parasta mahdollista jumppaa. Ja kyllä sitä sen verran viikon aikana teinkin, että jokunen päivä meni kotona toipuessa. Ja mukelot, ne olivat taas ihania ♥.

Kotona sitten ollaan Ukkokullan kanssa vietetty rentoa lomaa. Nukuttu pitkään, syöty hyvin ja tehty mitä on mieli tehnyt. Ollaan keskittytty vähäisiin kotihommiin, ikkuna-asennuksen jälkeen on pitänyt asennella työpöytiä, laittaa viimeisiä tavaroita paikoilleen ja siinä samalla on etsitty kirpputoripöydän täytettä. Kyllähän tuota joutavaa roipetta onkin kertynyt.... toisen roska on toivottavasti toisen aarre.

Hiihtoja ja muuta hömppää telkkarista katsoessa on neuloontunut muutamat sukat. Ensimmäisiä aloittelin jo junamatkoilla, tein sitten loppuun kotisohvan uumenissa. Ihanaa Opal-lankaa, suosittelen sitä kaikille.

Ikiomat sukat, koko miun
Lanka Opal Romance, väri 6012, 101 g
Puikot 3,25 mm

Lankaa jäi näiden jälkeen vielä vähän jäljelle, yhtään en halunnut heittää sitä jämäkoriin. Tein lopusta sitten pienemmät sukat, ihan ei riittänyt loppuun asti.
Lasten sukat, koko 3-4 v
Lanka Opal Romance, väri 6012, 49 g
Puikot 3,25 mm
Jo ennen reissua tempaisin sukat, joiden lanka näytti kerällä hyvältä, mutta sukat.... no joo. Ihanaa neulottavaa kuitenkin ja eiköhän nämä tule käytettyä. Ensimmäiset omat Zauberball-sukkani sain parissa viikossa nyppyyntymään, nyt olisi tarkoitus kokeilla miten nämä kestävät. Ekat varmaan nyppäännytin sillä, että potkaisin aina sohvan pinnasta vauhtia, että pääsin kipeine kinttuineni divaanin perälle.....
 
Zauberball-sukat, koko miun
Lanka Zauberball, väri Pausen in Blau, 99 g
Puikot 3,25 mm

Näiden jälkeen olen keskittynyt Mussukka kakkosen "villa"paitaan. Ykkkösen paidan kun vein perille, niin heti tuli toiselta kysymys; "Missä miun on?". Eikö sitä sitten pitänyt ruveta tekemään heti kun kotiin pääsin, kaulusta vaille valmiina nyt.
 
Huomenna astuu taas "asumuserokin" voimaan. Ukkokulta on vietävä lentokentälle heti aamusta. Meidän harkinta-ajat onneksi on vaan aina niin lyhyitä, että toinen tuntuu entistä rakkaammalta kun saapuu kotiin ... Sitä taas odotellessa.