Kaikkea pientä....

Tässä yksi ilta mietiskelin itsekseni, että tämä bloggaaminen on jäänyt vähän (ja ei edes vähän) paitsioon. Nykyisin noita harrasteita on niin paljon, että kaikkeen ei aika riitä. On tietty tämä neulominen, sitten on nuo mummon mussukat (tässä on tullut käytyä etelässä parin viikon välein), ja kaikkein eniten aikaa vievänä tuo opiskelu. Vaikka tänään tein yhden verkkotentin niin, että pelkästään "lottosin" oikeita vastauksia. En jaksanut enää keskittyä ja laskea lopputehtäviä - kaksi viimeistä viidestä - ja silti sain 4/5 oikein..... pitäisiköhän lotota?

Mutta joka ilta kuitenkin istun vähän aikaa telkkarin ääressä (ainakin ne uutiset katsomassa) ja puikot on kädessä. Sukkasato on jäänyt nyt ihan unholaan, on ollut näitä "tilaustöitä". Lapsukaisen ostamat Frilla-langat piti saada huiveiksi. Pari niitä syntyikin.

 
2 kpl Frilla-huiveja, pituus 230 cm kumpainenkin
Lanka Novita Frilla, värit 879 ja 890, yht. 400 g
Puikot 6 mm

Oli näitä kehuttukin. Lapsukainen oli käynyt neuvolassa ja neuvolan tädit olivat ihastelleet huiveja ja niiden pituutta. Kahdesta kerästä saa aikamoisen käärmeen =).

Sitten huomasin yksi ilta, että kummitytön synttärit lähestyvät. Lahjaksi on joka vuosi ollut myös omaa tekemää, tänäkään vuonna ei tehdä poikkeusta. Kieputushuivi ja kämmekkäät ihanaisesta Zauberballista.

Kieputushuivi ja kämmekkäät, koko nuori neiti
Lanka Zauberball Stärke 6, 142 g
Puikot 3,5 mm pyöröt ja sukkikset

Jännää, kun tuon langan värin vaihdot ovat niin pitkiä, että kämmekkäistä tuli ihan eri väriset. Lanka on kuitenkin niin mukavan pehmeää, ettei varmaan kutittele. Ja aivan ihanaa neuloa. Tätä lankaa ostetaan sitten lisää, kun vuosi vaihtuu ja budjetti poistuu....

Lapasiakin pukkasi pois puikoilta, ensin pomo tilasi parit lapaset lapsenlapselleen ja sitten kolmannet syntyivät siinä sivussa. Näitä ajattelin ensin mussukka kakkoselle, mutta ovat varmaan vielä isot. Niinpä lapaset jäävät vielä valmiiden töiden koppaan.

Mussukka-lapaset, koko ehkä 3-4 v
Lanka Drops Merino Extra Fine, väri 18, 37 g
Puikot 3 mm

 

Pomon pojanpojan lapaset, koko 1 v
Lanka Novita Wind Luxus (vihr.) ja Gjestal Silja (harm.) yht. 94 g
Puikot 3 mm

Nämä lapaset menivät siis 1 v:lle, vielä en ole kuullut miten koko sopi. Luulisin, että olivat reilut. Meikäläisen mussukka 1 v:lle sopi ainakin vielä "vauvalapaset" ja tämän kokoiset olivat 3 v:n käytössä.

Viime viikonloppu vietettiin taas etelä-Suomessa mummon mussukoiden synttäreillä. 1-2-3-synttärit olivat täynnä hulinaa ja huisketta, mutta meillä kaikilla oli niin mukavaa. Sieltä tuli sitten mukana pari uutta neuleprojektia; vanhimmalle mussukalle pitäisi tehdä villatakki (keltainen, kun neidiltä kysyttiin) ja keskimmäiselle liivi. Tällä kertaa meinasin tehdä palmikkoa, vaikka kakkonen esittelikin ylpeänä pöllöjä rinnuksistaan. Liivi vain oli käynyt jo vähän pieneksi. Pienimmäisellekin olisi kiva tehdä jotain omaa, se kun tahtoo olla näiden moni lapsisten perheiden "ongelma"; pienin saa kaikki muiden pieneksi jääneet, ei mitään ihan omaa.....

On niin kiva syödä sanojaan....

Viime viikonloppuna Lapsukainen ilmoitti haluavansa röyhelöhuivin/huiveja. No mitäpä ei äiti lapsensa eteen tekisi ja Lapsukainen osti kasan Frillaa, josta piti tehdä huivi, mahdollisimman nopeasti tietysti ;) Nyt on ensimmäinen tehty. Tätä väriä oli kolme kerää, mutta jo kaksi kerää riitti ihan liiankin pitkään huiviin.

Frilla-huivi, pituus 210 cm
Lanka Novita Frilla, 200 g
Puikot 6 mm

Vaikka muinoin lupasin, etten näitä huiveja enää harrasta niin tämän jälkeen on jo mustavalkoinen puikoilla. Lapsukaiselle sekin.... Ja juu, en laita näitä lankoja budjettiin, enhän minä niitä ostanutkaan, ainoastaan neulon =).

Välillä kypsyin niin täysin frilla-langan ominaisuuksiin, että välityö piti saada puikoille. Tein sitten Twinspang-huivin langanjämistä lasten sukat. Langassa on vaan niin pitkät värivaihdot, että tein kaksi erilaista sukkaa ;).

 

Lasten sukat, koko 30-31
Lanka Zauberball, väri ??, 42 g
Puikot 3 mm

Huominen olisi vielä normaali työpäivä, sitten perjantaiaamuna anivarhain olisi suunnistettava Lappeenrantaan koulutukseen. Sieltä matka taas jatkuu Järvenpäähän, mummon mussukka ykkönen täyttää jo kolme vuotta ja mummo lähtee kakkukahveelle =). Isommat synttärit vietetään sitten ensi kuun puolessa välissä, silloin juhlakaluna ovat kaikki mussukat yhtäaikaa ja vieraitakin vähän enemmän....

Sukkia

Muita hommia pukkaa, tätäkin päivitystä on tehty kohta pari viikkoa =). Kerran jo yritin julkaista tätä, mutta bloggeri halusi jostain syystä tunkea sinne miljoona virhettä ja toistoa, vaikka tarkistin tekstin useaan kertaan. No, poistin silloin koko tarinan ja yritetään nyt uudelleen.

Tässä välissä on tehty muuttoa. Ei meidän omaa, vaan Lapsukaisen perheen. Tosin Ukkokullan kanssa myöhästyttiin varsinaisesta muutosta, mutta viime viikonlopuksikin oli jäänyt yhtä ja toista tehtävää, ainakin varsinaisille muuttajille. Ompelin kyllä kaksi päivää verhoja uuteen kotiin, ikkunat olivat niin erilaisia entiseen kotiin verrattuna, että yksikään verho ei käynyt sellaisenaan. Ja Lapsukainen osti metritolkulla uutta verhokangasta, joista tehtiin uuden kodin verhoja. Nyt heillä on ihana, heidän näköisensä koti. Sellainen, jossa on hyvä fiilis, kaikki tykkää. Mekin tykkäämme siitä ja etenkin talon asukkaista ;)

Matkalla sinne neuloin, en kylläkään näitä sukkia. Kotimatkalla en sitten enää jaksanutkaan tehdä muuta, kuin surffata kännykällä netissä. Sukat tuli tehtyä jo aikaisemmin. Lapsukainen halusi niitä pitkävartisia sukkia, tein sitten toisetkin. Ja parit muutkin sukat.

Lapsukaisen sukat, koko 37-38

Lanka Novita 7 veljestä raita, väri 834, 158 g

Puikot 3,5 mm

Papukaija-sukat, koko 37-38

Lanka Opal, väri 2306, 75 g

Puikot 3,5 mm 

 

Lasten keltaiset sukat, koko 30-31

Lanka Nalle kukkaketo, Minni, yht. 34 g

Puikot 3,5 mm

Jokin härö iski kuvaa ladatessa, se saa nyt kelvata. Sukkasatoonhan nämä ovat menossa, kun vaan ehtisin sinne ne ilmoitella.

Nyt puikoilla on huiveja, härpäkettä ja muutakin, sekä ristipistoilut on aloitettu. Siihen pitäisi keskittyä nyt viikonloppuna. Mutta sitä ennen huomenna menen kummipojan synttäreille. Pitää edustaa yksin, sillä Ukkokulta on telakkamontun pohjalla ja tulee kotiin kuulema kahden viikon päästä. Mitäs minä sitten sille mahdan, vaikka mielessä kovasti kapinoinkin ;).

Viikon lopuksi

Taas on vettä virrannut Saimaassa ja taivaalta alas sen jälkeen kun viimeksi kirjoittelin. Mistä ihmeestä sitä löytyykin noihin pilviin kosteutta.... Tänään onneksi oli aurinkoinen päivä, aamusta niin kuulas ja syksyinen. Meinasi ensin palentaa, mutta älysin laittaa vähän enemmän päälle =). Ja kun kerrankin oli hyvä ilma, minulla etätyöpäivä ja patoutunutta energiaa, niin siivous oli ihan ehdoton juttu. Nyt on taas enimmät villakoirat roskiksessa, petivaatteet puhtaat ja raikkaat ja mieli hyvä. Ja juu, kaikki ne työ-työtkin tuli tehtyä ;).

Jotain neulomistakin on syntynyt tässä puolen kuun aikana. Lapsukainen halusi pitkävartiset sukat; uusi, tuleva vauva kramppailee pohjelihaksia ja yhdet jo löytyneet sukat helpottivat tilannetta. Mitäpä äiti ei tekisi lapsensa eteen, puikot suihkimaan vaan. Seiskaveikka kutittaa herkkäihoista tytärtäni, joten kaivoin koristani Zauberballin, pehmeän tuntuista sukkalankaa.

Polvisukat Lapsukaiselle, koko 38 (16 s alussa, nilkassa 12 s)

Lanka Zauberball Stärke6, väri der Lentz ist da!, 105 g

Puikot 3,5 Knitpics cubic

 

Ihanat puikot, ihana lanka. Sukat syntyivät kuin itsestään kolmen illan aikana ja olin varautunut useampaan viikkoon. Toivottavasti Lapsukainenkin tykkää, ainakin nämä ovat pehmeät. Kunhan tuo sukkasato alkaa, niin ehkä näitä pitkävartisia syntyy useampikin pari.

 

Aikaisemmin jo kesällä valmistui matkakäsityönä sukat. Näitä tehtiin vain ja ainoastaan autossa matkatessa. Lanka oli ihan ok ja sukatkin valmistuivat, ajallaan. Tämä on ollut sukkasatoon harjoittelua. Ensi viikolla sitten kerätään satoa Perunalaariin.

Bones-sukat, koko 38-39

Lanka Regia 4-fägid Patch Antik color, väri 5759, 66 g

Puikot muistaakseni 2,5 Knitpicksit

 

Edellisen Wingspanin lahjoitin Kälylle. Hänkin mietti miten huivi kiinnitetään, kun se oli vähän lyhyenläntä, mutta otti sen kuitenkin käyttönsä. Kokeilin itse sitten uutta versiota. Entisen kahdeksan sakaran sijaan tein kaksitoista. Siltikin tuntuu, että niitä on liian vähän. Vaikka oli paksumpi lankakin.

Wingspan-huivi, pituus 130 cm

Lanka Zauberball Stärke 6, väri indisch Rose, 90 g

puikot 3,5 mm pyöröt

 

Juu, minä luovutan. Tämä vaan ei ole minun huivini. Helppo ja hauska malli, mutta mutta....

 

Tänään, siinä siivouksen ja töiden lomassa, kävin omalla pihalla marjassa. Pari vuotta sitten Lidlistä ostettu amppelimansikka on pari vuotta ollut meidän pihalla maahan istutettuna. Tänä vuonna iski ennätyssato. Juhannuksesta asti ollaan kerätty mansikoita. Tänään tälläinen sato. Ja nyt herkutellaan =)

 

Onhan tässä tehty muutakin. Ilmoittauduin avoimeen yliopistoon aikomuksena suorittaa kauppatieteen perusopinnot. Opiskelut iskivät heti "satasella" päälle, puoli mapillista luentomateriaalia ja tehtäviä, sekä kolme tenttipäivää mietittynä ennen vuoden vaihdetta. Ja minä kun ajattelin suorittaa suurimman osan opinnoista sitten kun vietän kolmen kuukauden sairaslomaa leikatun polveni kanssa. No, eipä ole vapaa-ajan ongelmia loppu vuodesta. Etenkin, kun joulukuuhun tod.näk. sijoittuva polvileikkaus aiheuttaa tuhat ja yksi menoa ennen leikkausta. Fysioterapiaa, lääkäriä, röntgeniä ja lukuisia muita menoja. Tähän asti on käyty hammaslääkäri (reikiä nolla!) ja yksilöllinen fys.terapia terveyskeskuksen puolella. Käytiin läpi leikkausta ennen suoritettavia lihasliikkeitä ja nykyisiä liikeratoja. Olihan niissä jo vajavuuksia, mutta vielä jotenkin pärjätään.Tässä sitä nyt jännätään, ensin mussukka nelosen syntymää (siihen on vielä pari kuukautta) ja sitten omaa polvinivelen vaihtoa. Eipä ole elämä yksitoikkoista loppuvuonna =).

19. elokuuta on erittäin tärkeä päivä

Rakkaalleni, Ukkokullalleni:

Minä rakastan sua yhä totta on tänään

Vaan enemmän enemmän se tarkoittaa

Minä rakastan sua sulle kaikkeni annan

Ja elämä vie meitä päin parempaa

12 vuotta naimisissa, kiitos Rakas ♥

Tunnustuksia

 

 Olipa mukavaa, että blogistani on tykätty ja sain seuraavan tunnustuksen. Iso kiitos Oranssi blogista Oranssin Puuhat.

Seuraavien ohjeiden mukaan pitäisi toimia:

• Kiitä tunnustuksen antajaa.
• Anna tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
• Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.
• Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi. 

 Kävin kiittämässsä Oranssia myös hänen omassa blogissaan. Nyt olen vain niin ikävä ihminen, että en jatka tätä eteenpäin, kun en jaksa käydä katselemassa kenellä tämä jo on, kenellä ei. Toisaalta, tämän ansaitsevia blogeja on varmasti yli kahdeksan, joten en osaa valita. Jos joku haluaa tämän mukaansa, niin ole hyvä vain.

Ohjeen mukaan pitää kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni. Sen voin kyllä tehdä, vaikka näitä tunnustuksia on tehty kyllä ennenkin. Osa saattaa olla vanhan toistoa, mutta älkää välittäkö siitä =). Jos jotakuta ei kiinnosta, niin nyt on hyvä aika hypätä seuraavaan blogiin.

1. Minulla on maailman paras perhe =). Ukkokulta - jota piti etsiä aika pitkään ja sitten se käveli omalla kotipihalla vastaan - on minulle ihan paras mies. Kuusitoista vuotta on tallattu rinta rinnan, siitä kaksitoista vuotta kohta naimisissa. Lapsukainen on kanssa ihan paras, eikä Vävyssäkään ole moittimista. Tärkeitä ja rakkaita molemmat. Ja etenkin heidän jälkeläisensä, kolme mummon mussukkaa, kaksi tyttöä ja poika, ovat  minulle tärkeintä maailmassa. Siihen samaan sakkiin pääsee myös mussukka nelonen, jota odotetaan maailman melskeeseen marraskuussa. Olemme melko tiivis porukka, vaikka osa meistä asuu Savossa, osa Helsingissä ja sitten tuo Ukkokulta vielä reissaa töissä pitkät viikot.

2. Olen tehnyt töitä tietokoneen ääressä aina. Ensin reilut kymmenen vuotta toimistosihteerinä ja sen jälkeen  yksitoista vuotta kirjanpitäjänä. Kouluaikanakin tein töitä kaupoissa, kioskista rautakauppaan. Siinä sivussa olen opiskellut ja päivittänyt merkonomin tutkinnon tradenomiksi ja kolme erilaista ammattitutkintoakin on tullut suoritettua. Pidän työstäni, sopivasti lomitettuna asiakastapaamisia ja yksinäistä puurtamista.

3. Isäni opetti minut neulomaan alle kouluikäisenä. Äiti kyllä osasi neuloa, hän teki meille kaikki neulevaatteet lapsena, mutta ei silloin joutanut. Iskä ennätti ja sen jälkeen puikot ja koukut ovat pysyneet käsissäni. Ensimmäiset patalaput muistuttivat enemmän munakuppeja, mutta siitä on nuo taidotkin vähän kehittyneet. Kirjoneuleet ovat inhokkini, niitä en tee kuin pakosta.

4. Olen kovempi suunnittelemaan kuin toteuttamaan. Ihan mitä tahansa. Keväällä suunnittelen kukkapenkkejä ja puutarhaa, kesällä sitten hikisesti kitken niitä entisiä.... Neuleita olisi "täytyy tehdä"-listalla pilvin pimein, aika vaan ei riitä kaikkien toteuttamiseen. Joka syksy suunnittelen meneväni kansalaisopistoon jollekin kurssille, mutta sitten en jaksa/kehtaa. Viime talvena onneksi kävin pari muutaman illan kurssia.

5. Toinen mukava harrastukseni on lukeminen. Olen aina lukenut, milloin enemmän, milloin vähemmän. Yöpöydällä pitää olla kirja luettavaksi. Olen saanut myös siirrettyä tämän "paheen" seuraaville sukupolville; Lapsukainen on vielä kovempi lukemaan ja pikkuiset selaavat lastenkirjoja monta kertaa päivässä. Parhaita hetkiä ovatkin ne, kun kaksi ipanaa istahtaa syliin ja komentaa "Mummo, kuuntele!" tarkoittaen että ala lukea.

6. En ole ollenkaan liikunnallinen. Pilateksesta pidin, mutta kun polvi ei kestänyt lattialla tehtyjä liikkeitä, sekin jäi. Nyt odotan, miten polvileikkaukseni onnistuu ja pääsenkö uudelleen kokeilemaan pilatesta ja syvävenyttelyä.

7. Perheestä vielä puheenollen, vanhempani asuvat vajaan kilometrin päässä, anoppini vajaan puolen kilometrin. Sisko tenavineen asuu toisella puolella kaupunkia ja veli perheineen naapurikaupungissa. Ukkokullan sisarukset perheineen ovat myös tässä ihan lähistöllä, joten olo ei pääse ihan heti yksinäiseksi. Silti emme ehdi kovin usein kyläillä muualla kuin vanhemmilla ja anopin luona, niissä pyritään käymään ainakin kerran viikossa.

8. Osaan nauraa myös itselleni. Meidän perheessä onkin aina harrastettu hurttia huumoria, naurun voimalla on moni vaikea asia käännetty voitoksi. Koska olen lyhyt ja Ukkokultani pitkä, niin hauskoja hetkiä on sattunut kaupoissa ja ravintoloissa..... Kerran meinasin tukehtua nauruun ja pihviin Rossossa, kun pikkutyttö kulki meidän pöydän ohi ja huudahti aidon hämmästyneenä äidilleen; kato miten pieni mummo! Juuuu-uuu, silloin en vielä ollut edes mummo.  Hauskaa on myös seurata kaupassa syrjäsilmällä niitä pieniä tyttöjä, jotka käyvät selän takanani mittailemassa heidän pituutta suhteessa minuun..... Itseäni ei tämä lyhyys ole haitannut, paitsi silloin kun se ostettava tavara on kaupassa siellä ylimmällä hyllyllä.

Ei ennätä laittaa päätä tyynyyn....

Se on taas syksy alkanut tämän akan elämässä. Ukkokulta on lomansa jälkeen jo toista viikkoa töissä ja minä odottelen seuraavaa lomapätkääni, joka on vasta marraskuussa. No, onneksi on vielä noita ylityövapaita jäljellä ja tänään sovinkin pomon kanssa, että ensi viikon perjantaina minä töiden sijasta leikin vaikka hiekkalaatikolla =). Loppukesän tuntua on siinäkin, kun mehumaija porisee hellalla jo toista päivää. Eilen teimme Ukkokullan kanssa yhdessä sekamehuja, joiden osoitteeksi tänään osoittautui Lapsukaisen perheen pakastin. Nyt on mussukoille Papan keittämää sekamehua (Mummo oli vain avustavissa tehtävissä), sikäli mikäli tenavat mehua joisivat. Vesi tai maito on heidän janojuomansa ja toisaalta hyvä niin.

Tänään sitten olen yksikseni keitellyt punaherukoita, kaksi maijallista oli marjoja, ensimmäisestä sain saaliikseni neljä litraa mehua. Toinen maijallinen kiehuu, katsotaan tuleeko siitä yhtä paljon. Eilen, siinä samalla kun mehu kiehui, pullotimme myös kotiviinin. Siihen laitoimme edellisen kesän marjoja, tyhjensimme siis pakkasta ennen uutta satoa. Hyvää ruokaviiniä saatiinkin saaliiksi mansikoista, raparperistä, mustikoista ja viinimarjoista. Olisihan ne tietysti voinut mehuksikin keittää, pitkästä aikaa kuitenkin innostuimme viinin tekoon.

Viikolla neuloin illat telkkaria katsellessa, uudesta Novitasta löysin mukavan tyynyn mallin. Ukkokullan suostumuksella uudet langatkin kävin Prismasta, ilman, että nämä lasketaan vuoden budjettiin. Ainoa ehto oli kuulema se, että niistä tulee tyyny eikä mitään muuta =). Ja tulihan niistä, sekä tulee seuraavasta kolmesta Isoveli-kerästä, joiden väri on pinkki. Meidän harmaa sohva kaipaili pirteitä tyynyjä.

 

Isoveli-tyyny, Malli Novita syksy 2012 (tosin itse sovellettu ja muokattu), 40 x 40 cm
Lanka Novita Isoveli, väri 278, 290 g
Puikot 5 mm

Malli on todellakin itse sovellettu ja muokattu, sillä ensimmäisen ison palmikkoristeyksen jälkeen kiersin pikkupalmikoita väärin päin ja sitten olikin tehtävä loppu tyynykin "väärin". Mutta ei se haittaa, tästä tuli oman näköinen. Väri käy ainakin tummanharmaaseen sohvaan. Toisen tyynyn langat siis odottelevat, mutta siihen etsin suoraan mallineuleen jostain ohjekirjasta ja sovellan loput itse. En saa kuitenkaan tehtyä mitään ohjeen mukaan.

Muita tekeleitä mehun keiton lisäksi minulta löytyy pienoinen torkkupeitto (olisiko siitä uuden Mussukan lämmikkeeksi?), kaulaliina, parit sukat ja kastetaulu.... siinäpä sitä askaretta vähäksi aikaa, etenkin kun mieli tekisi välillä touhuta mosaiikin kanssa....

Ai niin, vielä on pakko kehua, että Olet tärkeä- tempaus Facebookissa sai aikaan 697 myssyä Savonlinnan vauvoille, kun tavoitteena oli "vain" 450. Kiitos Katja ja Soile tempauksen järjestämisestä, nyt voi vain sanoa, että Hyvä Me!