Huima reissu

Reissu Helsinkiin 6v-ystävämme kanssa on tehty. Meille jokaiselle matka taisi olla täynnä elämyksiä ja mukavia hetkiä. Pojalle lähijunat, ratikat, vesibussi ja itse Korkeasaari oli jo melkein liikaa sulatettavaa =) Meille oli taas kiva nähdä se riemu pienen ihmisen silmissä!

Mukavaa oli seurata sekin tyytyväisyys kun kävimme "maailman suurimmassa lelukaupassa" (= Jumbon Br-lelu, eihän meillä ole yhtäkään oikeaa lelukauppaa...) ja hän sai valita ihan sen lelun minkä itse halusi. Vähän piti kyllä houkutella, sillä poika ei todellakaan ole saanut kaikkea haluamaansa ja nytkin hän osasi seurata hintalappuja, josko lelu olisi ihan liian kallis. Mutta kun olimme luvanneet ihan minkä lelun hän haluaisi, poika myös sai sen (ei, emme silti köyhtyneet paljoakaan). Jestas, olisittepa nähneet ne silmät, jotka loistivat päässä kun pieni mies kantoi melkein yhtä isoa laatikkoa kuin itse oli kassalle maksettavaksi. Ja raahasi lopun ostoskeskuksen sitä jättisäkkiä =) Ihan siitä ilmeestä ja tunteesta olisin ollut valmis maksamaan sen laskun!

Korkeasaaressa katseltiin pitkään "serkkuja". Satuimme paikalle paviaanien syöttöaikaan ja meno oli sen mukainen. Päivä oli kyllä himpun liian lämmin, sillä isot kissat makoilivat paikoillaan. Ainoastaan lumileopardit olivat kunnolla esillä. Mutta oli siellä paljon muutakin. Pientä miestähän kiinnostavat etenkin kaikki ötökät, hämähäkit, torakat ja muut öttiäiset. Käärmeitä, papukaijoja ja flamingoja (aivan liian vaikea sana pikkuihmiselle =) nähtiin, sekä kameleita, biisoneja ja muita isoja elukoita. Ja löytyihän sieltä käsityöihmisillekin oma juttunsa. Myskihärän karvasta oli tehty neuletta.

Samalla kun käytiin siellä maailman suurimmassa lelukaupassa, niin kävin katsastamassa Anttilan lankahyllyn. Ja ostin kokeeksi Novitan luksuslankaa (nyt en kyllä jaksa muistaa kumpaa se oli, sitä halvempaa.... bambulla höystettyä). Virallinen ostostentarkastajakin hyväksyi langan leikkiin.... joten sen täytyy olla hyvää!

Matkalla rakensin Novitan uusimmasta lehdestä sitä huiviliiviä. Onneksi Lapsukainen ja Vävy olivat diilanneet minulle lisää lankaa, sillä entinen loppui liian aikaisin. Nyt liivi on viittä vaille valmis, jokunen päivä valmistuu, jos vain jaksan tehdä sitä.....

Kiitos taas kerran Lapsukaiselle ja Vävylle viikonlopusta, vaikka tämä ei teille paras mahdollinen ollutkaan =(. Mekin olemme pahoillamme Augustin puolesta. Pitäkää Albertista hyvä huoli, sekin on ihan mahtava katti! Ja onnea vielä kerran Vävylle! Kummipoikasi nosti sinut korkealle jalustalle, melkein Jumalasta seuraavalle =)