lauantai 9. elokuuta 2008

Touhua ja tohinaa = kiirettä pukkaa

Nyt kun on vähän lämmennyt ja sormetkin toimivat taas, niin voin tännekin kertoa vähän kuulumisia =) Oltiin nimittäin äsken maailman suurimmassa puukirkossa Joel Hallikaisen gospelkonsertissa! Vaikka olenkin vain seurakuntalainen (en kyseisen seurakunnan), joka kuuluu kirkkoon kun on ollut tapana, niin tämä konsertti kolahti. Joel kertoi tarinoita omasta elämästään ja sitä siinä kovalla kirkonpenkillä huomasi, että se onni ja rakkaus, se on ihan siinä lähellä ja arjessa! Joelin mukaan kun vaimo sanoo, että sinulla on hiukset harvenneet, se tarkoittaa ihan oikeasti "minä rakastan sinua". Se on vain siinä, miten asian kuulee =) Laulut olivat kauniita ja tarinat ihan oikeaa elämää! Jos Rakkautta etsimässä -konsertti saapuu paikkakunnallesi, suosittelen menemään paikan päälle! Kiitos siis siskolikalle, joka eilen kysyi kaveria konserttiin, itse en ollut edes huomannut kyseistä tapahtumaa....

Tänään ei ole neuleet edistyneet montakaan silmukkaa. Ensin nukuin aamulla pitkään ( ja niin teki Mieskin, kerrankin) ja sen jälkeen lähdin kampaamoon hakemaan uutta päätä. Kiitos myöskin "luottokampaajalle", siinä sitä syntyi meikäläisen uusi look ja samalla turistiin kuulumiset. Asiasta tietämättömille kerrottakoon, että me ollaan sukulaisia, voidaan juoruta suvun tapahtumat ja päivittää tiedot samalla ;) Tosin parannettiin me maailmaa muutenkin! Kampaamon jälkeen tapetoitiin Miehen kanssa yksi remonttihuoneen seinä. Kohdistettava tapetti oli helpompi tehdä kahdestaan, toinen vahti yläreunaa, toinen alapuolta, minä lyhyenläntänä olin tietysti siellä lattianrajassa! Nyt meillä on hieno seinä, joka paikassa ei tule vastaan samanlaista =) Kuvia ei vielä tule, jokaiselle on sanottu, että näkee kun tulee meille katsomaan! Oli muuten ihme tapettia, liisteriä sai levitellä litratolkulla ja silti se irvisteli saumoista. Mies uhkasi jo käyttää seuraavaksi erikeepperiä tai nastoja ;) Joka tapauksessa se on nyt seinässä - ja pysyy!

Siinäpä ne tärkeimmät. Eilen tuijoteltiin olympialaisten avajaisia, oli upea spektaakkeli! Kiva lisä oli tietää tänään, että siskon pojan tarhassa oli kiinalaista alkuperää oleva poika käynyt kesälomamatkalla Kiinassa ja tuonut kaikille tarhakavereille ihailtavaksi kisamaskotit ja olympiatulen, joka oli tehty kankaasta. Kakarat olivat sitten eilen katsoneet tarhassa (=vuorohoitopäiväkoti) avajaisia, syöneet popcorneja ja ihastelleet kisamaskotteja. Elämys varmaan sekin, seuraavat olympialaiset kun tulevat, pojat ovat jo isoja sällejä =)

Tänään on vuorostaan tälläinen "minä rakastan teitä kaikkia" -päivä. Olihan tuo viikko jo täynnä nillitystä - vai olinko vain minä negatiivisella päällä??

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin olen ollut kirkossa kuuntelemassa Joel Hallikaista jo 2-3 vuotta takaperin. Olin tyytyväinen kuulemaani ja kun vielä Joel kätteli konsertin loputtua kaikki kirkossa olijat, siitä jäi hyvä mieli.

Kirsi kirjoitti...

Piipahdin täällä. Tämä laiska kommentoija on päättänyt jättää tänään puumerkkinsä suurinpaan osaan blogeista, joissa vierailee.